torstai 29. toukokuuta 2014

Neule neulosta hupparitunikassa

Viimeksi järjestetyssä Kankaiden yössä ihastuin suuresti tähän neulokseen. Sain sitä mielestäni huokeaan hintaan, kun se oli vielä kakkoslaatuista. Kankaassa olleet virheet kuitenkin sai kierrettyä. Ainakaan omaan silmääni ei tunikan alueelle suuresti virheitä näy, ehkä ei sitten muidenkaan.

No kerrankin kangasta ostaessa oli jo suoraan visio, millainen asu kankaasta tulisi. Halusin hihattoman tunikan hupulla. Ja nyt sain sellaisen.

Tätä voin käyttää ympärivuoden! Kesällä sen alla voi olla kelistä riippuen pitkä tai lyhythihainen tai vaikka pitää ihan sellaisenaan. Talvella menee hyvin pitkähihaisen päälle.


Kaava: Sk 8/2008 unisex hupparin pohjaa käytetty ja muunneltu
Kangas: Selia Neule Puuvillaneulos

Eiliset emännöimäni Nosh kotikutsut olivat mukavat, jos sitä viimein taas rupeisi noita kangaskaapin kätköjä ompelemaan, jotta uutta mahtuu tilalle. Tässä kuvaa vielä eilisistä herkuista.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Uusia asuja kesäleikkeihin tädin muruille

Tänään meillä oli seurana äitini lisäksi veli perheineen. Olimme sopineet, että saan ottaa vähän kuvia kesäksi valmistuneista ompeluksista tädin muruille. Tarkoitus oli antaa vaatteet vasta tänään, mutta pikkuherra oli hoidossa perjantaina ja innostuimme leikkimään vesileikkejä niin kovin, että vaatteet menivät aivan märiksi. Ne piti siis vaihtaa kuiviin ja onneksi olikin ihan koko asu mihin pystyi vaihtamaan. Tänään kuitenkin räpsittiin kuvia kauniissa kesäsäässä, keinuttiin uusissa keinuissa ja grillattiin.

Housujen pyllyssä on Handyman kankaasta taiteltu pieni naamamerkki.
Tytön mekossa on takana pitsivetskari, joka aukeaa, mutta ei johda mihinkään. On siis vain koristeena.
Seikkailussa on hyvä olla mukana pieni tasku, johon ovi piilottaa pieniä aarteita.
Pojan vaatteiden kaavat ja kankaat:
Paita: Brave Fireman OB 03/2013
Housut: Summer sea OB 03/2013
Lippapipo: Kaava: Murusia, Kankaana: Handyman-trikoo + musta trikoo, tupsu: Nosh organics

Tytön vaatteiden kaavat ja kankaat:
Mekko: Oma kaava, Kankaana: Seikkailu Print design: Elisa Tuohimaa  +mustavalko pilkkukangas
Lippapipo: Kaava: Murusia, Kankaana: Seikkailu Print design: Elisa Tuohimaa +mustavalko pilkkukangas

IHANAA KESÄÄ MURUILLE!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Handymania raglanhihoilla

Tässä miehelleni jo viime kuussa ompelema t-paita. Tässä on nyt ehkä vähän liikaa väriä mieheni makuun, mutta on jo muutaman kerran nähty päällä. Tämä pirteä väri ei vaan poistunut mielestä, joten sitä oli hankittava. Ja pätkästä kangasta syntyi tämä ja myöhemmin paljastuvat pienet ompelukset veljen pojalle.



Kaava: Joka tyypin kaavakirjan raglanpaidan ja MIW mies kaavan sekoitus
Kangas: Handyman, Print desing Leena Renko, musta trikoo kaapin kätköistä

Täältä voi halutessaan kurkata aikaisemmat harmaasta Handymanista tehdyt ompelukset.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Keinutaan - tee se itse keinu


Olen jo muutaman kesän katsellut äitini mökin pihan huonokuntoisia keinuja, tuossa naapuri pihalla. Ketjuista sai oranssit kädet keinuessa ruosteen takia ja renkaatkin olivat jo parhaat päivänsä nähneet. Vanhoista keinuista on hyviä muistoja, ne ovat olleet siinä niin kauan kuin muistan. Parhaita muistoja ovat kuitenkin vanhat kunnon keinupehvis-ottelut! Muistatko vielä sitä peliä?

Otin rohkeuden ja päätin asiaa ja kaupan valmiita keinuja tutkiessani tekemään keinut itse. En halunnut muovista keinua ja rengaskeinukaan ei nyt houkutellut (vaikka sen tekemistä ensin mietin), päädyin hyväksi havaittuun materiaaliin puuhun!

Ja näin ne keinut syntyivät:
 Tarvikkeet hankittua piti vain tarttua tuumasta toimeen. Ensin mittasin leveästä lankusta kaksi 58cm pituista palaa ja sahasin poikki.
 Sahaus reunat tulivat hieman röpelöisiksi joten...
 Näytin niille hetken hiomahiirtä ja epätasaisuus oli kadonnut.
 Sitten mittasin silmukkaruuvien paikat. Porausreiän keskipiste oli 2cm molemmista reunoista. Hakkasin ruuvin koloon kumivasaralla. Alun perin olin ajatellu vaihtaa silmukkaruuvin mukana tulleen prikan suurempaan ja hankinkin niitä myös yläpuolelle, mutta olin niin innokas, että ne pääsivät tuossa vaiheessa unohtumaan (Lopuksi mietin miksi niitä jäi niin paljon). No alapuolle ne kuitenkin tuli.
 Tässä silmukkaruuvi on laitettuna paikoilleen, vielä ilman loppukiristystä.
 Ja tässäkin hommassa kehittyi, niin kuin monessa muussakin työskentelyssä aina vaan paremmaksi homman edetessä. Ensimmäisen kanssa nyhräsin vaikka kuinka kauan, mutta loppua kohden vauhti kasvoi huimasti.
 Ja tässä tämä sakkeliksi kutsuttu osa. Itse kutsuin sitä saakeliksi.
 Jos olisin hankkinut tarpeeksi suuret silmukkaruuvit joista ketju olisi mennyt läpi olisin tarvinnut jokaiseen reunaan vain yhden sakkelin. Mutta kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä ja ketju ei mahtunutkaan lenkkien läpi jouduin hankkimaan sakkeleita lisää. Ketju on kiinnitetty silmukkaruuveihin sakkelien avulla.
 Sakkeli yhdistää myös lyhyemmän ketjun pätkän pitkään ylös menevään ketjuun.
 Vanhasta puutarhaletkusta leikkasin neljä 80cm pätkää. Niiden pujottaminen ketjun päälle ei ollut mitenkään helppoa. Taistelin rautalangan ja ruuvimeisselin avulla ketjun pään näkyviin yhteen letkun pätkään. Siihen kului aikaa yli puoli tuntia. Koin järkevämmäksi odottaa, että saan mieheni avuksi hommiin.
 Yhdessä pujotimme letkun pätkät paikalleen. Rautalanka oli kiinnitetty kaksin kerroin ketjun päähän ja pujotettu letkun läpi. Vedin ketjua rautalangan avulla samalla kun mieheni koitti saada letkua kulkemaan ketjua pitkin. Sujui melko näppärästi, mutta ei olisi onnistunut ilman apua!
 Mutterien viimeistelykiristys tehtiin myös yhdessä.
 Sitten vanhat keinut pois ja uutta tilalle! Näissä mahtuu aikuinenkin keinua. Kyllä tuli hyvät vauhdit! Asensimme keinut nyt aluksi kahteen eri korkeuteen. Keinujen korkeutta voi vielä säätää, sillä ketjua jäi yläpäähän melko reilusti ylimääräistä ja ei löytynyt tarpeeksi järeää leikkuria ketjun katkaisemiseksi. Melkein olisi voinut jättää pari metriä ostamatta...

Keinut ennen ja jälkeen: (nurmikkokin sopivasti ajettu jälkeen kuvaa varten)

Tarvikkeet keinuihin:
10m 6mm kuumasinkittyä ketjua (vähempikin olisi riittänyt)
12 kpl sakkelia
8 kpl 8x130mm kuumasinkittyä silmukkaruuvia
8 kpl mutteria
8 kpl prikkaa (ostin kyllä 16, mutta unohdin käyttää niistä puolet)
Jämä lankku
Vanhaa puutarhaletkua

Tarvikkeita tuli hankittua: Motonetistä, K-raudasta ja Starkista

maanantai 12. toukokuuta 2014

Keväisten perhosten lento -musiikkimaalaus

"Mun kotona ei kyllä oo tämmöstä musiikkia, missä ei oo sanoja" Kuuntelmimme lasten kanssa Vivaldin neljä vuoden aikaa-levyä ja nautimme maalaamisesta vesiväreillä.
Aloitimme työskentelyn tekemällä keväisten perhosten taitolentoja paperille valkoisella liidulla. Lapset ihmettelivät kun mitään ei näkynyt. Taika perhoset kuitenkin lentelivät pitkin paperia, osalla hurjaakin vauhtia.
Kun työ oli hyvin maalarinteipillä kiinni alustassa aloitimme maalauksen. Värejä sai käyttää vapaasti. Jokaisessa purkissa oli yksi väri ja siihen oma pensseli. Ohjeena oli värjätä koko paperi ja piilottaa mahdollisia näkyviä valkoisia kohtia. Musiikki selvästi rentoutti ja rauhoitti maalareita. Kaikki keskittyivät omaan paperiinsa.
Mitä kummaa väri ei tarttunutkaan kohtiin joissa perhonen oli lentänyt!

Kun työt olivat kuivuneet, lapset saivat liimata paperileikkurilla tehtyjä perhosia lentelemään kuvan päälle.

Tulipas ihania värejä seinälle! 

perjantai 9. toukokuuta 2014

Pikku askartelijoiden äitienpäivälahjoja

Äitienpäivälahjoihin päiväkotiryhmässämme käytimme tänä vuonna kutistemuovia. Isätkin ovat kerran saaneet kutistemuovisen avaimenperän lahjaksi. Nyt lapset saivat valita haluavatko tehdä korun vai avaimenperän.

Ensin piirrettiin pyöreän muotoiseen kirkkaaseen kutistemuovipalaan. Ympyrän halkaisija oli noin 10 cm. Kuumentamisen jälkeen ympyrän halkaisija oli hieman yli 4 cm. Tussin korkin avaaminen voi olla muuten ihmeellistä!
Nauhaan pujotettiin myös pari lasten valitsemaan kaunista puuhelmeä.
Ohje kutistemuovin käyttöön löytyy täältä.

Korttiaskarteluna teimme äidille kukkakimppu-kortin.


Pohjan sai valita kahdesta eri muodosta. Sitten lapsi sai repiä silkkipaperia ja liimata ne kiinni korttipohjaan. Olin kuvioleikkurilla tehnyt valmiiksi vaaleanpunaisia, punaisia ja sinisiä kukkia. Nämä värit eivät miellyttäneet kaikkia askartelijoita, haluttiin myös mustia ja vihreitä kukkia. Ja täytyy sanoa, että erittäin hyvä idea!

Kukat sai sitten liimailla korttiin kukin haluamallaan tavalla. Jokainen lapsi selviytyi lähes itsenäisesti koko kortin teosta, melkein vain ihan pienimmät tarvitsivat apua.
Kortin taakse kirjattiin lapsen ajatuksia äidistä. Mitä kenelläkin tuli mieleen. Eniten hilpeyttä itsessäni aiheutti lause: "Äiti on yskiny mua päin, kun mä oon ollu kipee."
Toivottavasti nämä lahjat ja kortit ja lasten halaukset saavat ryhmämme äideille hymyn huulille. 
 
<3 HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ! <3