Hope-huutokauppa lähestyy

Olen ollut jo muutamassa hyväntekeväisyys huutokaupassa mukana lahjoittamalla käsitöitäni huutokaupattavaksi. Tähän tällä viikolla järjestettävään huutokauppaan lähdin mukaan näillä töillä. Toivottavasti niistä on iloa huudoissa voittaneelle, ainakin ne on rakkaudella tehty.

 Tässä myrskyisessä paidassa on mukavana yksityiskohtana valenappilista keltaisilla napeilla. Kangas on Story of Roon ja kaava PaaPiin kaavakirjasta. Paita on tehty koossa 110. Kangas on pesty ennen ompelua hajusteettomalla pesuaineella. Ja kun kangas on saanut kutistua jo ennen ompelua pesussa, valmis tuote pysyy aika hyvin mitoissaan siitä eteenpäin. Merkin ompelin helmaan ja niskaan piirsin kokomerkin.

Mittoja vaatteesta:
Olka-helma 42cm
Kainalo-kainalo 31cm
Kainalo-hihansuu 30cm

 Tätä kangas ihanuutta olen säästellyt kaapissani ja jäi sitä onneksi vieläkin johonkin vaatteesseen. Nyt tämä tahtoi muuttua ihanan pehmeäksi taskutunikaksi. Inspiraationa tämän pohalla on oma tämän hetken lempikaavani aikuisille Ottobren Hideaway. Se mielessäni muokkasin tuota samaista PaaPiin paita kaavaa kuin yllä tämän mekon/tunikan. Tässä asussa juju on noissa ihanissa isoissa taskuissa joihin on mukava sujauttaa kädet ja kyllä niihin aarteitakin mahtuu. Kangas on noshin 100% luomupuuvillaa. Kangas on pesty ennen ompelua hajusteettomalla pesuaineella, joten tämäkin vaate pysyy jälleen hyvin mitoissaan ompelun jälkeen.

Mittoja vaatteesta:
Olka-helma 60cm
Kainalo-kainalo 32,5cm
Kainalo-hihansuu 30cm

 Onpas mahtavaa olla taas mukana tekemässä hyvää ihan vain ompelun ilosta <3 Nyt sinä voit saada aivan ihania käsitöitä itsellesi samalla, kun niistä kertynyt tuotto menee hyvään tarkoitukseen Hopelle. Liity siis mukaan ryhmään, jossa huutokauppa käydään. Ennakkoon voi jo tutustua kohteisiin ja huutaa saa alkaa sitten perjantaina 5.10.2018 10.-22.00.

Huutokaupan sivulle pääset tästä, muista lukea ohjeet sivuilta.

Synttärit Postimies Pate -teemalla

Viime tammikuussa meillä juhlittiin syntymäpäiviä. Edelleen meillä tykätään Postimies Patesta. Välillä leivontakin on vähän kuin askartelua, joten tässä siis kakkua, olkaapa hyvät.

 Täytekakun pintaan tuli kermalla pursotettua lunta.ja sinne sitten taiteellisesti kakkua pitkin ajaen Paten auto jäi "lumeen" kiinni. Takaluukusta tietysti ("Voi ei!") levisi paketit pitkin ja poikin. Leikkiauton mukana (joka oli siis lahja sankarille samalla kakun mukana) ei tullut Jessi kissaa, joten pienistä lakun paloista tuli tehtyä hankeen kadonnet korvan päät. Pieni pettymys oli lapselle, kun kermaisesta lumesta ei löytynyt ollenkaan Jessiä.

Lisäksi juhlissa oli Paten teemaväreissä ilmapalloja ja pojan kanssa tehty viirinauha. Viirinauhaan printtasimme Postimies Pate värityskuvia, joita hän sai halutessa värittää. Värittämisen  jälkeen leikkasin kuvat viirin muotoon ja kiinnitin nitojalla nnauhaan,

Joulu lähestyy?

Jouluun on neljä kuukautta. Laskin sen ihan äsken, kun löysin vielä koneelta viime jouluun kuuluneita blogiin tarkoitettuja kuvia. Poikani kyllä tuossa tänään juuri katsoi kalenteria ja toivoi, että olisipa jo joulu. Ja miten onkaan, että kauhean usein löytää itsensä laulamasta vahingossa autossa joululaulua? Mutta tässäpä näitä kuvia nyt sitten tulee...Joten hyvää tulevan joulun odotusta.

Löytyi kasa valmistettuja valopaketteja. En nyt heti muista oliko omassa blogissa tähän ohjetta, mutta kuvat kertokoon kuinka homma on tehty. Osa on tehty paperinarusta ja osa ruskeasta kotinarusta. Muistan kun välillä kävi niin, että unohtui pahvirasian päälle laittaa tuo kelmu...onneksi ei ollut narut vielä kovin liimassa ja pelastin sen avaamalla kieputukset pakettien ympäriltä.

 Näistä tulee kyllä kiva tunnelma. Nämä lähtivät siis lahjaksi.

 Ostin myös yhden pari minikuusta jotka koristelin led valoilla, tontuilla ja helminauhalla. Tontut pyykkipojissa on valmiina ostettu, kuin myös tuo huopainen joulupukin junavaunu.

 Pakettikortteja tein taas omista valokuvista, niistä tulee aika kivoja.

Semmosia löytöjä...sitten taas kun löytyy aikaa pengon lisää kuvia.

Puuhommia

Aikuisista on kiva ottaa mallia ja keväästä, kun aikuiset innostuivat remontoimaan pihalla saunaa, niin pojankin piti päästä nikkaroimaan. Nauloja on aina kiva nakutella ja ottaa irti. Työmaan viereen tulikin pojalle oma nikkarointipaikka. Toisten jämäpalat olivat hänen aarteitaan. (Edellisessä postauksessa kerroinkin viimeisimmästä puutyöstä, josta tuli kyltti)

Yhtenä päivänä kesäkuussa yhteistyössä nikkaroimme löytämistämme paloista hienon lavaauton. Itse taas nakutin nauloja alkuun ja poika sai paukutella naulat kiinni. Yllättävän näppärästi kävi! Renkaat kiinnitimme puuliimalla. Ne eivät kestäneet nauloilla hakkaamista.

 Kun osat olivat paikoillaan sai taiteilija maalata autonsa akryylimaaleilla.

 Hauska huomata, miten usein lapset ensin käyttävät kaikkia ihania värejä ja lopuksi musta tulee ja peittää paljon alleen.

Lopputuloksena saatiin hieno auto leikkeihin. Tältä on mm. saanut tilattua hienoja kivi kuljetuksia eri työmaille.

Siitä tulikin kyltti

Hei pitkästä aikaa!

Aika vaan menee ja en meinaa pysyä sen perässä. Koin pienen järkytyksen tuossa joku aika sitten, kun taas etsin jotain tietoa itselleni blogista ja etusivulla minua tervehti joulukuun postaus Max-tontusta. Tuli aivan epätodellinen olo, että enkö todella ole päivittänyt blogia yhtään tänä vuonna! En näköjään...Joka välissä, missä ehtii sitä on tullut kyllä käytyä askartelukaapilla, välillä yksin ja välillä poikani kanssa. No, mutta jos nyt sitten vähän joulun vastapainoksi kesäistä tunnelmaa.

Helteet sen kun jatkuvat ja hiki tulee ihan vaan paikallaan ollessa. Lapseni kuitenkin kaipailee puuhastelua ja seuraa, niin tänään sitten yhtenä yhteistyönä saatiin aikaiseksi hieno kyltti, mummin tulevaan remontoituun pihasaunaan. Se syntyikin vähän kuin puoliksi vahingossa.

Ensin nähtiin saunan remonttityömaalla kivoja peniä nauloja, sitten etsittiin sopiva lauta. Nikkarointia on täällä muutenkin nyt harrastettu keväästä, joten tänään päätin ehdottaa, mitä jos nauloista tekisi jonkun kuvion. Mietimme mikä kuvio se voisi olla. Annoin sanallisia esimerkkejä ja niistä sitten poikani valitsi sydämen. Siinä kun nauloja nakutimme, saimme idean, että tehdään siitä mummille yllätyskyltti saunaan. Piirrettiin nauloille paikat. Poikani oli tarkka, että hän sai ottaa naulan rasiasta ja valita mihin kohtaan merkeistä se laitetaan. Nakutin hieman alkuun, jotta naula tarttui ja poikani sai nakutella loput.

Sitten valittiin sopivaksi maalin väriksi valkoinen. Maalina käytettiin akryylimaalia. Sitä sudittiin pienin pensselin koko työn ympäri. Eipä tosiaan tajuttu ensin maalata työtä, kun emme tienneet maalia tarvitsevamme tässä hommassa. Maali kuivui nopeasti.

Sitten meillä olikin välissä leikkiä, jossa poikani etsi kanssani "aarretta", kaikki eri kirjaimet johdattivat meitä sisällä eri paikkaan. L kirjaimesta keksittiin mennä lankakoria kaivelemaan ja etsimään sopivat langat nauloihin kieputeltavaksi. Uusi sauna on sisältä harmaan, valkoisen ja mustan sävyinen, joten valitsimme mustaa ja harmaata sydämeen. Kieputimme lankaa yhdessä, kun huomasimme, että se on vielä vaikea saada pysymään tarpeeksi tiukalla tämmöisen "pienen ison" ihmisen käsillä. Kieputellessa lankaa, mietimme voisiko kylttiin mahtua vielä jotain tekstiä. Pyörittelimme eri vaihtoehtoja, joista poikani mielestä paras oli pelkkä "sauna".

Sielläpä kyltti koristaa nyt saunan ovea. Olipa kiva projekti. Tällaisia pieniä sisustuskylttejä voisi hyvin tehdä vaikka pienenä tuliaisena joskus jollekin. Siispä käytän myös tunnistetta lahjaidea jälleen. Sieltä tunnisteista, kun on kätevä käydä välillä etsimässä ideoita.