Animaatio lasten kanssa

Eläinten elokuva 

Muistan kun opiskelu aikana (olisiko ollut vuotta 2004?) pääsimme vierailemaan Helsingissä Annantalossa. Tutustuimme siellä silloin pyörineeseen lasten kanssa toteutettavaan animaatioprojektiin, vaikka ei ihan lapsia enää oltukaan. Meille opetettiin animaation perusteita ja saimme tehdän ryhmän kanssa muutaman oman animaation eri tekniikoilla. Videokameralla leikkiminen ja erilaisten ohjelmien teko on ollut jo ala-asteelta asti hauskaa ajanvietettä. Ehkä joku muukin muistaa jotain legendaarisia kuvauksia? Itselläni tulee useampikin mieleen.

Sanonpa tähän vielä, että en ole mikään animaatioiden ammattilainen, joten jos käytän jotain vääriä termejä ei pidä loukkaantua. Ajattelin nyt innostaa jokaista kokeilemaan ihan yksinkertaista animaatiotekniikkaa. Kuvaamalla esineitä/hahmoja/ihmisiä, jotka kuin taiasta liikkuvat valmiissa teoksessa itsestään. Monen ikäisistä lapsista aika huikeaa! Olen testannut tätä ala-asteen oppilaiden ja ainakin yhden tällöin melkein 4-vuotiaan kanssa. Koululla toteutimme animaatioprojektin, jossa lapset (eka luokkalaiset) saivat suunnitella oman animaation joka kuvattiin. Teimme kaikkia pääosin esine- ja ihmisanimaatioita. Ja jos on oikein taitava voi elokuvaan tehdä omat äänet pelkän musiikin sijasta! Musiikin lisäämisessä tulee tietenkin muistaa kunnioittaa tekijän oikeuksia, varsinkin jos materiaalia esittää muuallakin kuin oman tv:n ympärillä.

Ensin on mietittävä haluaako tehdä animaation jossa esiintyy ihmisiä, esineitä ja/tai pala-animaation (paperista valmistettu hahmo kuten Kössi Kenguru). Annantalossa saimme kokeilla tehdä näitä kaikkia. Tässä animaastio esimerkissä on kyse esineanimaatiosta (tehty syksyllä 2011). Idea lähti kun muovailimme pöydän ääressä ja tämä n. 4-vuotias neiti tilaili leikkiinsä erilaisia eläimiä ja niillä sitten siinä pöydällä leikittiin. Jossain vaiheessa minulla ja Jennillä lamppu syttyi ja aloimme ideoida neidin kanssa animaatiota.

Eläinten elokuva - Näin se syntyi:

Ensin meillä oli näyttelijät. Tässä he poseeraavat kaikessa komeudessaan.

 Sitten suunniteltiin näyttämö. Näyttämö tuli yhteen nurkkaukseen eteisen lattialle. Legot olivat sopivan kokoisia lavasteita.

Sitten on haettava kameralle sopiva paikka, jotta linssistä näkyy juuri haluttu näkymä. Jos kamera ei voi olla telineessä niin kuin tässä tapauksessa, kiinnitimme sen teipillä lattiaan, jotta se ei liikkuisi kesken kuvausten. Myös lego lavasteet kiinnitettin, jotta ne eivät liikkuisi esineitä liikuteltaessa.

Kuvaukset vaativatkin sitten vähän hermoja. Voi todeta sitä hienompi animaatio, mitä enemmän malttaa ottaa kuvia ja mitä hitaammin malttaa esineitä liikutella. Tietysti jos jonkin asian on tarkoitus liikkua nopeammin vähemmän kuvia riittää.

Meidän animaation tarinassa kaikki eläimet menivät vuorollaan sisään pienestä ovesta pieneen taloon. Eläimet kulkivat näyttämön poikki erilaisia tavoin. Jotkut tulivat lego-autoilla tai kottikärryillä yms.

Alkuun kannattaa ottaa monta kuvaa alkutilanteesta. Sitten voi aloittaa pikkuhiljaa esineiden liikuttelun. Ne voivat tulla kuvaan kuvan ulkopuolelta tai olla jo alkutilanteessa läsnä.

Kun animaatio on valmis voi vielä lopputilanteesta ottaa muutaman kuvan. Jos ei tahdo, että kuvassa näkyvät varjot eivät vaihdu kesken kuvauksen, kannattaa varmistaa ettei luonnonvalo pääse vaikuttamaan kuvattavaan kohteeseen (esimerkissä tätä ei ollut varmistettu ja näin ollen osa kuvista on kirkkaampia ja osa varjoisia).

Meidän animaatiosta tuli napattua 256 kuvaa. Kuvat siirretään koneelle ja esim. Windows Movie Makeria apuna käyttäen tehdään kuvista elokuva säätämällä kuvien keston pituutta. Samassa ohjelmassa voi animaatioon laittaa myös musiikkia tai itse toisella ohjelmalla tehdyn äänitiedoston, dupata vaikka hahmojen ääniä.  Animaatioon voi myös elokuvaa käsiteltäessä lisätä tekstejä.

Valmis animaatio TA-DAA! (Olen poistanut tästä versiosta musiikin, jotta en pahoita kenenkään taiteilijan mieltä) Oma duppaukseni ei ole tässä mitään parasta A-luokkaa. Neiti teki myös oman duppausversionsa, mutta sitä ei ollut nyt minulla käytettävissä.

Minun ääntä voi muuten kuulla muutamilla sivuosa hahmoilla ihan oikeassa lastenohjelmassa nimeltä Päkäpäät, joka pyörii aina välillä Juniorilla. Duppauspäivät kyllä lukeutuvat elämän huippupäivien joukkoon! (Niitä lisää!) Kiitos mahdollisuudesta kuuluu roadtrip ystävälle Eijalle <3

Mutta nyt rohkeasti leikkimään kameran kanssa yksin tai jonkun seurassa!