Hippuja t-paidassa

 Katselin yhtenä päivänä t-paita hyllyäni, ei löytynyt kivaa paitaa. 

Ratkaisu: Ompelin sellaisen.

 Kaava: Ottobre naisten parhaat topit
Kangas: Iso Hippu jersey Print design PaaPii/Anniina Isokangas

Ompelupäivä ystävän kanssa

Taisi olla heinäkuun ensimmäisiä lämpimiä päiviä, mutta me päätimme viettää päivää kuitenkin sisällä ystäväni Jennin kanssa, meillä oli ompelupäivä! Otin saumurini ja joitain tarvikkeita matkaan ja suuntasin Jennin luokse. Koneet mahtuivat hyvin sopuisasti muutamaan neliöön, jossa hurautimme itsellemme melko samoista materiaaleista tunikat.

Tässä sitten ihanan ompelupäivän tuotos, vihdoin kuvattuna!

 Ajelimme mieheni kanssa autolla ja muistin sitten yhtäkkiä, että tämä tunika piti kuvata. 

Auto seis tien viereen ja sitten räps räps :)

 Tunikassa on yksi tasku, josta värittelin kuviota mustalla ja punaisella kangastussilla. Taskun reunassa on myös samaa pitsiä kuin helmassa olevassa nauhassa.

 Toisella puolella tunikaa kulkee pieni kuja mustaa pitsinauhaa varten, jolla saa kivan pienen rypytyksen helmaan aikaiseksi. Pitsinauhan päissä on punaiset muovihelmet.

 Jennin luona pääsin testaamaan kantinkääntäjää ja rakastuin siihen ihan täysin. Resorien/muiden käänteiden teko on äärimmäisen aikaa vievää puuhaa ainakin itselläni yli puolet ompeluajasta kuluu aina niihin. Nyt ne syntyivät uskomattoman nopeasti! Tilasin asiaa tutkittuani itselleni myös kantin kääntäjän ebay:sta. Olen sen jo saanut, mutta en ole vielä osannu ottaa käyttöön. Täytyy tutkia minkälaisen teippivirityksen teen. Uusi ompelukone on kyllä haaveissa... Mutta siis ihan mukava ja toimiva kaava tämä Onion, ehkä tällä voisi tehdä jonkun toisenkin tunikan.

Kaava: Muutoksin kasattu Onion 2007
Kangas: Majapuu Ornamentti Print Design Outi Korkala
Resori: Nosh, graffitti
Pitsi: Pirjon lanka ja neule, Karjaa

Jennin tekemään ompelupäivän ompelusta pääset katsomaan tästä. 

Kiitos Jenni <3 seurasta. Otetaan uusiksi!

Hyvästit pienille ystäville

Pitkin kesää on saanut töissä tehdä erotyötä lapsista. Onneksi kaikki eivät ole jääneet lomalle yhtäaikaa, joten hyvästejä on saanut jättää rauhalliseen tahtiin. Suuri joukko ryhmästämme siirtyy toiseen ryhmään. Välillä olemme miettineetkin töissä, että lapsiin väkisin kiintyy jollain tasolla ihan niin kuin työkavereihinkin. Heitä näkee monta tuntia päivässä ja useana päivänä viikossa. Jaetaan ilot ja surut. Yhtä pientä poikaa halusin muistaa erityisesti, olin saanut seurata hänen kasvuaan kolme vuotta. Hänelle annoin muistoksi minusta kesäisen lippapipon.

Lippapipon kaava: Jennin Murusia

 Kortti oli tulostettu kuva kankaasta ja sisälsi runon jonka löysin netistä:

Onnea toivon, onnea oivaa,

elämänrataa tasaista, loivaa.

Onnea toivon, onnea syvää,

elämälles kaikkea hyvää!

Näitä ryhmässämme on kuulunut, joten... Hyvästi!  Hei hei! Heippa! Nähdään! <3

Ensimmäinen SaVa veivini

Osallistuin viime perjantaina ompeluryhmän ompeluhaasteeseen (veiviksi kutsuttuun). Tällä kertaa yritys nimeltä Neenuska oli projektissa mukana. Sieltä tilatusta paketista paljastui minulle perjantai aamuna tällaisia asioita:

Vihreää trikoota ja kelta-valkoraidallista resoria.

Tehtävänä oli suunnitella kankaista ompelus. Kaavat sai miettiä valmiiksi ja kankaan pestä. Ompelu tapahtui klo 21-23 välillä.

Ennen sitä piti ladata aloituskuva materiaaleista joita aikoi työssään käyttää.

Minulla ei ollut ihan valmista vielä kello 23.

Mutta seuraavana aamuna sain kuvattua valmiin tuotoksen. Tein itselleni kesäisen topin, johon aplikoin itse piirtämäni ananaksen kuvan. Aplikointi vei suurimman osan ompeluajastani. Tästä tuli kuitenkin ihan kiva kesäinen paita.

Veivailu oli hauska kokemus, taidan kokeilla toistekin!

Hyvän mielen verhoja

Minulla iski viimeisellä viikolla töissä ennen lomaa sisustuskärpänen. Kaappien siivoamisen ja järjestämisen lisäksi vanhat verhot huusivat apua: "Tee meille jotain!" No minähän tein...

Ensin tein reissun kirpparille, kun omasta kaapista ei tahtonut löytyä tähän sopivaa verhoa. Tästä paikasta unohtuikin ottaa ennen kuva, mutta ehkä on parempi, että se verho unohtuu jo mielestä? Ehkä joku sen vielä muistaa...

Olin ottanut itselleni kuvan yhdestä seinässä olevasta sisustustarrasta, jotta sain vähän jotain väripalettia mukaan verhon etsintään. Etsintä tuotti tulosta. Juurikin sopiva pöytäliinaksi nimetty 3e ostos odotti minua.

Takaisin tullessa tuli sellainen olo, että tässä ei mitään ompelemaan ruveta, vaan yhdessä työkaverin kanssa leikkasimme kankaan kahtia ja ripustelimme ylös. Täytyy sanoa, että tulipas pirteyttä tähän leikkinurkkaan!

Niin ja muistaakseni joskus Innoa katsoessa, kun siinä oli vielä Marko Paananen sisustamassa hän sanoi: "Sitä mitä ei voi peittää, korosta". No niinhän me sitten teimme. Yksi tarra lensi sopivasti seinästä uuteen kohteeseen.

 No kun leikkinurkassa oli nyt niin kivat verhot, niin miksi ei sitten kahvihuoneessakin? Tällä kertaa käytin jo hieman aikaa ompeluunkin :) Kankaat löytyivät omasta kaapista. Yläosa on ikean kankaita ja tupsukangas kirpparilöytö reilu vuosi takaperin. (Värit kuvissa on haaleat, ikkunasta tulevan valon vuoksi.)

Ikkunat ennen:

 Ja jälkeen:

 Tässä näkyy verhon rakenne.

 Nauhat ovat vähän pidemmät kuin verhon koko pituus. Alhaalla olevaan kujaan on pujotettu rima.

 Alaosa rullattiin haluttuun korkeuteen ja nauhat sidottiin rusetille.

 Rimat on tuunattu kahdesta eripituisesta rimasta, siksi lopputulos ei ole aivan suora.

 Tässä kapeamman ikkunan verho.

Toivottavasti muillekin tulee tästä hyvä mieli. Minulle tuli :)