Pitkin kesää on saanut töissä tehdä erotyötä lapsista. Onneksi kaikki eivät ole jääneet lomalle yhtäaikaa, joten hyvästejä on saanut jättää rauhalliseen tahtiin. Suuri joukko ryhmästämme siirtyy toiseen ryhmään. Välillä olemme miettineetkin töissä, että lapsiin väkisin kiintyy jollain tasolla ihan niin kuin työkavereihinkin. Heitä näkee monta tuntia päivässä ja useana päivänä viikossa. Jaetaan ilot ja surut. Yhtä pientä poikaa halusin muistaa erityisesti, olin saanut seurata hänen kasvuaan kolme vuotta. Hänelle annoin muistoksi minusta kesäisen lippapipon.
Kortti oli tulostettu kuva kankaasta ja sisälsi runon jonka löysin netistä:
Onnea toivon, onnea oivaa,
elämänrataa tasaista, loivaa.
Onnea toivon, onnea syvää,
elämälles kaikkea hyvää!
Näitä ryhmässämme on kuulunut, joten... Hyvästi! Hei hei! Heippa! Nähdään! <3
Ihana ajatus. Viitseliäs hoitotäti olet <3
VastaaPoistaVoi ei miten ihana muistaminen! Ja kiva blogi muutenkin. :)
VastaaPoistaOi kaunis kiitos kommenteista. Lahjan saaja kiitti myös täydestä sydämestä. Mietti pieni, että onko se oikeasti hänelle. Ja taas sanoi kiitos <3
VastaaPoista