sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Helmessä on reikä

Reikää tarvitaan ja se on aika olennainen, jotta helmen voi pujottaa johonkin. Tein uusista Helsingin reissulta hankituista cernit massoista niin innoissani helmiä, että unohdin tehdä niihin reiät! Huomasin virheen ihan vasta paistamisen jälkeen. No osan littanista helmistä pystyin käyttämään kun tuikkasin neulan niiden läpi melko väkisin. Pyöreät helmet eivät olleet lainkaan yhteistyökykyisiä...

Ideana oli tehdä korvakoruja ja kaulariipuksia. Oikeanlaista lakkaakaan ei kotona ollut kun innostus iski, joten tein sen tapaista laittamalla erikeepperiin vettä runsaasti joukkoon (jostain olen ilmeisesti lukenut, että niinkin voi tehdä?).

Helmien ideana tällä kertaa oli laittaa kivoja servettikuvia niihin kiinni, jos mahdollista. Laatikosta löytyikin sitten muutama servetti jolla lähdin kokeilemaan. Ensimmäinen kokeilu oli marimekon mansikkaservetti. Ensin en leikannut kuviota tarkasti reunoja myöden ja lopputuloksesta ei tullut sellaista kuin halusin. Onneksi kuvan sai ihan vedellä helmestä irti. Leikkasin sitten uuden mansikan tarkasti servetistä irti. (Muista irrottaa servetin eri paperikerrokset toisistaan, eli käytä vain sitä missä kuvio on painettuna.) Ensin levittelin tätä laimeaa liimaa helmen päälle ja sitten laitoin kuvion paikalleen ja sivelin vielä liimavettä päälle. Sitten täytyi odottaa kuivumista. Joka kävi melko nopeasti.

No huomasin, että sydän oli hieno, mutta harmittelin ettei siinä ollut reikää tai upotettua korupiikkiä ja se jäisi ihan käyttämättä. Sitten onneksi muistin kerran nähneeni päiväkodissa yhdellä lapsella korun, jonka hänen kummitäti oli hänelle tehnyt. Se oli sydämen muotoinen luonnonkivi, joka oli kieputeltu metallilangan sisään. Päätin sitten kokeilla ja taivutella eri tavoin metallilankaa sydämen päälle. Ja näin sitten jonkinlaiseen lopputulokseen päästessäni huomasin, että nyt helmeä voi käyttää. Siitä tulikin nyt iloinen kesänodotus kaulakoru. Kaveriksi se sai isot mansikkakorvikset.
"Leivoin" myös tänään lisää helmiä. Huomasin, että tuo cernit massan pehmeäksi saaminen muistuttaa erehdyttävästi luolamiesten tapaa tehdä tulta. Tänään helmiin tuli tehtyä myös reikiä! Punertavien sävyjen lisäksi kokeilin myös hiukan tummempia sävyjä.

Tässä on käytetty cutt´n roll tekniikkaa, jossa en mielestäni ole kovinkaan hyvä :) Jämistä on pyöritelty pyöreitä helmiä kaveriksi. Niin ja jos vahanauhan työntäminen helmen läpi ei suju, (niin taas varmaan jokin vanha konsti kun tuli mieleen) kasta pää sulaan kynttilän steariiniin ja painele teräväksi. Toimii! Eikä tarviste menettää hermoja.
Ja näiden pyöryläisten päälle on kiinnitetty pala vihreää Pirkka-servettiä.Nämä pääsevät varmaankin johonkin riipukseen joka on vielä mietinnässä. Toinen servetti alkoi hiukan irvistellä mulle, joten harkitsen vielä josko irrotan sen ja laitan uuden...
Sitten näitä sydämiä ilman reikää on vielä muutama käyttämättä... Näistä kahdesta pienestä sydämestä tuli kivat korviset. Ainakin itse tykkään!
Jos sinulla on sattumalta jotain kivoja yksittäisiä servettejä joissa on kiehtovia kuvia, niitä saa lahjoittaa minulle.

Niin ja todettakoon lopuksi: Piti kirjoittaa vain vähän...

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Oho, onpas aherrettu!

 Nyt voi kyllä todeta, että tällä viikolla on tullut aherrelltua hieman joka välissä jotain ja jollekin. On ollut pieniä ystävänpäivälahjoja ja pieniä pingviinejä... Viikonloppua kohti askartelu muuttui leivonnaksi ja sain myös tehtyä yhden syntymäpäivälahjan! Lahjojen antaminen on kivaa!

Tässä pingviini-ystävänpäiväkortteja, jotka lähtivät ilahduttamaan mm.työkavereita:

Sitten muutamia pieniä itsetehtyjä ystävänpäivälahjoja:
Korvakoruja
Virkattuja ja novitan pitsikukkalaitteella tehtyjä pompuloita


Virkatut heijastinkoristeet hakaneulakiinnityksellä.
Laulupussi pitsikoristeella. Kun molemmista nyöristä vetää pussi sulkeutuu. Pussin sisällä on n.20 laulua ja kun ne on laulettu puhki voi tehdä lisää! Pussissa roikkuu myös itse keksimäni laulupussilaulu jota luritellaan nokipojan sävelellä. Lapset oppivat sen nopeasti! Tämä pussi matkasi kahden tytön riemuksi Karjaalle.

Ja tässä avainkoru hopeafoliosydämellä ja väriin sopiva kukkapinni hiuksiin.
 Ja näin on saatu aherrettua tämän viikon askartelukaapin tuotokset valokuviksi tänne. Nyt syömään muffinsia iltapalaksi, ihan vain sen takia kun niitä jäi muutama ja on syntymäpäivä!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Iloista ystävänpäivää!

Nämä pingviinit pääsivät koristamaan ystävänpäiväkortteja. He tahtoivat kuitenkin vielä toivottaa hyvää ystävänpäivää myös sinulle tässä yhteisposeerauksessa, ennen kun heidän tiensä erkanivat. Olipa ilo keksiä erilaisia pingviinejä! Joku ei ole vielä ehkä korttiaan saanut, joten julkaisen kuvia valmiista tuotoksista myöhemmin. Kerrottakoon kuitenkin, että korttien taustoissa käytin tuota viimeksi esittelemää jääpuikkotekniikka jäävuorien muodossa...

Niin jä tämä olkoon kortti kaikille niille joita en kortilla tavoittanut: Siis HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ ja erästä saamaani korttia siteeraten: "Halaus on hyvä lahja, kaikille sopii sama koko."

Kukas on sinun pingviini suosikkisi?

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Pingviinitanssi

  
Tunnelmaan päästäksesi, aloita laulamalla tuttu laulu: 

Laineilla keinui pieni lautta vain, 
siellä mä ystäväni nähdä sain, 
mustavalkoisen Ville Viluisen. 
Mulle hän vihelteli mielissään, 
tanssimaan tuli tänne lämpimään, 
kohta osaat sen, laulun iloisen. 
Yykaakoo yykaakoo, 
pingviinit on täällä jo, 
nelviikuu nelviikuu 
hauskaa kieltä laulaa suut, 
vik vik vik, vik vik vik, 
lal lal lal lal lal lal laa, 
vik vik vik, vik vik vik, 
lal lal lal lal lal lal laa.

Meillä on nyt iloiset pingviinit päiväkotimme seinällä. Lapset askartelivat niitä innoissaan. Taiteilijoina ovat olleet ryhmämme 2- ja 3-vuotiaat. Teemaan sopien pingviinit pääsivät hiukan arktiseen maisemaan jäälautoille. Jäälauttojen mittasuhteet eivät ehkä täsmää tai sitten ilmastonlämpeneminen on jo käynnissä. Taustana on silkkipaperia ja jäävuoret ja lautat on tehty valkoisesta hieman paksummasta paperista ja koristettu vaaleansinisellä vahaliidulla. Silmien leikkaaminen on jo sen verran vaativaa puuhaa pienille, että ne osat oli leikattu valmiiksi, muuten lapset leikkasivat itse tai aikuisen kanssa muut pingviinien osat. Joskus nämä pingviinit tulevat auttamaan myös ruokailussa, kun ei meinaa jaksaa syödä. Pingviinillä on jostain syystä aina nälkä!

Näillä pingviineillä on luonnetta!

Ohje: askartele oma pingviinisi.

Ryhmäämme on iskenyt oikein askartelubuumi. Lapset itse pyytävät usein saada askarrella ja maalata. Varsinkin, kun nyt on ollut kylmä ja aina ei ole ulos päästy on askartelu ollut kivaa puuhaa. Nyt meillä onkin ollut valmiita askartelulaatikkoja, joissa on ollut vaihtoehtona erilaisia töitä. Olemme tehneet lumiukkoja, pingviineitä ja lumilinnoja.

Osan lumilinnat näkyvätkin pingviinitöiden yläpuolella ja vielä tässä. Ne on tehty ns. pehmeistä nuudelipaloista joita on joskus pakettien täytteinä. Ne on pilkottu pienemmiksi paloiksi ja liimattu paperiin erikeepperillä. Meidän pienille taiteilijoille liput oli tehty valmiiksi ja he itse asettelivat ne. Isommat askartelijat voivat itse valmistaa myös liputkin. Näistä palleroista saa hienoja linnoja. Tässä ryhmämme 2-vuotiaiden näytteitä:

Pingviini ja linnakuvat on otettu kännykkäkameralla, mutta idea tulee ainakin esille!

Työkaverini Maarit esitteli minulle aivan ihanan jääpuikko askartelun, jota voi tehdä myös aivan pienten kanssa. Mahtavaa!


Jääpuikkoaskartelun ohje:

Ensin revitään sanomalehdestä suikaleita. Ne voivat olla kaikki aivan erilaisia.

Paperi kastetaan pensselillä kokonaan pelkällä vedellä. Tämä voi olla pienten mielestä varsin kummallista, kun mitään väriä ei näy.

Revityt suikaleet painellaan kastetun paperin päälle. Ja sanomalehtipalojen yli voi vielä suditella, jotta ne tarttuvat. Tämän jälkeen saa sitä oikeaa väriä, vesiväriä siis. Sinisellä vesivärillä värjätään työ kauttaaltaan ja annetaan kuivua.

Minä ainakin mietin, että eikös se sanomalehti tartu kiinni siihen toiseenpaperiin tai ainakin muste irtoa. Mutta ei niin ei käy, älä kysy miksi. Parhaiten työn paperiksi soveltuu vesiväripaperi tai valkoinen kartonki. Mallikokeilussa olen käyttänyt ihan tavallista A4 kopiopaperia. Päätä itse siis tarpeeseesi sopiva paperi. Työ kipristyy hiukan kuivuessaan, joten se kannattaa laittaa vielä painon alle suoristumaan. Ja näin opin taas jotain uutta...

Eli nyt talvisia askarteluja askartelemaan, varsinkin jos ulkona on liian kylmä!