Hyvän mielen verhoja

Minulla iski viimeisellä viikolla töissä ennen lomaa sisustuskärpänen. Kaappien siivoamisen ja järjestämisen lisäksi vanhat verhot huusivat apua: "Tee meille jotain!" No minähän tein...

Ensin tein reissun kirpparille, kun omasta kaapista ei tahtonut löytyä tähän sopivaa verhoa. Tästä paikasta unohtuikin ottaa ennen kuva, mutta ehkä on parempi, että se verho unohtuu jo mielestä? Ehkä joku sen vielä muistaa...

Olin ottanut itselleni kuvan yhdestä seinässä olevasta sisustustarrasta, jotta sain vähän jotain väripalettia mukaan verhon etsintään. Etsintä tuotti tulosta. Juurikin sopiva pöytäliinaksi nimetty 3e ostos odotti minua.

Takaisin tullessa tuli sellainen olo, että tässä ei mitään ompelemaan ruveta, vaan yhdessä työkaverin kanssa leikkasimme kankaan kahtia ja ripustelimme ylös. Täytyy sanoa, että tulipas pirteyttä tähän leikkinurkkaan!

Niin ja muistaakseni joskus Innoa katsoessa, kun siinä oli vielä Marko Paananen sisustamassa hän sanoi: "Sitä mitä ei voi peittää, korosta". No niinhän me sitten teimme. Yksi tarra lensi sopivasti seinästä uuteen kohteeseen.

 No kun leikkinurkassa oli nyt niin kivat verhot, niin miksi ei sitten kahvihuoneessakin? Tällä kertaa käytin jo hieman aikaa ompeluunkin :) Kankaat löytyivät omasta kaapista. Yläosa on ikean kankaita ja tupsukangas kirpparilöytö reilu vuosi takaperin. (Värit kuvissa on haaleat, ikkunasta tulevan valon vuoksi.)

Ikkunat ennen:

 Ja jälkeen:

 Tässä näkyy verhon rakenne.

 Nauhat ovat vähän pidemmät kuin verhon koko pituus. Alhaalla olevaan kujaan on pujotettu rima.

 Alaosa rullattiin haluttuun korkeuteen ja nauhat sidottiin rusetille.

 Rimat on tuunattu kahdesta eripituisesta rimasta, siksi lopputulos ei ole aivan suora.

 Tässä kapeamman ikkunan verho.

Toivottavasti muillekin tulee tästä hyvä mieli. Minulle tuli :)