Huolisyöppö - hus pois huolet...

...ja möröt ja pelot ja öttimötit ja jännitykset ja kaikki!

Minä tahdoin ommella jotain kahdelle kummitytölleni, jotka aloittavat koulutien syksystä. Aika on varmasti elämässä tällöin todella jännittävää ja välillä jokin asia voi ihan pelottaakin, tietysti kaiken kivan lisäksi! No molemmille tuli uusi kaveri, joka ihan mielellään syö pois kaiken sellaisen ikävän!

Huolisyöppöihin hain inspiraatiota katselemalla kuvia sellaisista. Ilmeisesti heidän kuuluu näyttää vähän kummilta? Suunnittelin sitten oman näkemykseni sellaisesta.

Vetoketjusta aukeaa suu jonne voi viestinsä sujauttaa piirtämällä tai kirjoittamalla. Huolisyöppö kuulee sydänkorvillaan myös kuiskauksiakin. Ja on muuten mehevät huulet tällä syöpöllä, eikö?

 Syöppöjen matkaan lähti pienet kirjeet saajille. Pohdiskelin, olisiko saajan vanhemmille pitänyt antaa jokin "ohjeistus". No jospa tähän kirjoitan, että saajalta voi itseltä kysellä, mitä hän ajattelee huolisyöpölle syötettäville viesteille tapahtuvan? Odottaako kenties vastausta syöpöltä jne. Odottaako, että viestit katoavat suusta? Ehkä vanhemmat voivat vähän "auttaa" syöppöä niissä hommissa tarvittaessa. Ja huolisyöpön avulla voi muistuttaa omaa lastaan, että kaikista jutuista, mitä sinne koskaan laittaakaan saa myös puhua aikuisen kanssa. Kun huolen jakaa toisen kanssa se ei pääse kasvamaan niin suureksi.

Paistattelua ilta-auringossa

Ihmettelin näihin hahmoihin tutustuessani, niiden tarkoitusta ja ymmärsin, että ne auttavat antamaan erilaisille tunteille nimiä ja muotoja. Ja joskus voi auttaa kun asian on laittanut paperille, pois mielestä on vaikka helpompi saada unta illalla, eikä asiat jää vaivaamaan. Toki itse koitan aina ajatella, että aurinko ei saisi laskea vihan ylle. "Riidat" tulisi sopia siis ennen nukkumaan menoa.

Kaikessaan sanoisin vielä, että huolisyöpölle ei ole mitään varsinaista oikeaa ja juuri toteutettavaa ohjetta (en ainakaan sellaiseen törmännyt), vaan se saa elää sellaista elämää mikä hyvältä tuntuu missäkin vaiheessa. Ja saa sille koittaa syöttää välillä vaikka jotain iloisiakin asioita? Ja ehkä tällainen syöppö voisi olla myös päiväkodissa tai koulussa koko ryhmän käytössä? Miksipä ei?!

Mutta mikä riipaisi tämän tädin sydäntä, no tämä lause:

"Minkä sinä teit minulle, kun minulla alkaa hoito?" Näin ihanasti kyseli veljeni poika, kun näki siskonsa saavan huolisyöpön. Ja sillä hetkellä jouduin tuottamaan pettymyksen, että ei ollut mitään. MUTTA kyllähän tämä täti voimahahmon tälle murulle tekee tuossa tuokiossa ja parin päivän päästä syntyi vielä tällainen kaveri:

Saa nähdä pääseekö tämä kilpikonna näkemään hurjia seikkailuja!

Hän päätti sujahtaa paitani sisään ja tulla sieltä varovasti ulos tämän pienen pojan luona. Poika lupasi pitää siitä hyvää huolta ja niin myös kilpikonna hänestä.

Kilpikonna paljasti hänelle myös vatsansa alla olevan tähden. Se kertoi omaavansa supervoimia. Hänen kilpensä kyllä kestää surut, murheet, hassutukset ja seikkailut!

Hännän kohdalla heiluu ompelumerkki. Konnan voi myös halutessaan ripustaa siitä vaikka huoneen oven kahvaan antamaan suojaa.

Kivoja seikkailuja sinulle ja konnalle! <3