Kokoonnuimme kahdeksan viikon ajan kerhoilemaan ja leikkimään yhdessä. Itsellä on kokemusta kyllä työn puolesta vuorovaikutusleikkikerhoista, mutta en ollut koskaan pitänyt sellaista kerhoa lapsille, niin, että oma vanhempi on mukana.
Se oli kyllä mielettömän kivaa! Vaikkakin itselle ohjaaminen oli välillä haastavaa, kun joukossa mukana oli oma lapseni. Vanhempien läsnäolo toi uudenlaisen twistin toimintaan mukaan, lapsi haki ja sai turvaa omasta tutusta aikuisesta ja oli paljon enemmän käsiä apuna eri leikeissä.
Huomaa, että pikku hiljaa alkaa myös miettiä, että töihin paluu lähestyy kokoajan uhkaavasti... Sitä välillä haaveilee jos jonkun uuden työn voisi aloittaa... (minua kyllä odottaa kokonaan uusi päiväkoti). Voisin hyvin pitää tälläisiä leikkikerhoja lapsille ja vanhemmille, jos sillä voisi tienata elantonsa. Jostain syystä tällä hetkellä kiehtoisi kovasti tehdä työtä lasten sekä vanhempien parissa, ei välttämättä pelkästään lasten. Niin no päiväkodissa sekin toteutuu, mutta ei siis sillä tavalla kuin tarkoitan.
No miksi minä tätä tänne kirjotan, niin vaikka leppäkerttujen takia. Kerholaisia ilmoittautui mukaan 7, mutta olimme koolla yleensä noin 4 laspsen ja vanhemman kesken. Kerhoon oli siis ennakkoon ilmoittautuminen. Lapset olivat kaikki 2-vuotiaita. He valitsivat kerhon nimeksi Leppäkerttu-kerho. Siksi maalailin pieneksi muistoksi pienet leppäkerttukivet kaikille.
Kerhossa meillä oli käytössä myös passit, joihin joka kerta sai liimata lopuksi pienen valitsemansa tarran. Passin taakse liimasin viimeistä kertaa varten kaikkien kerhossa leikittyjen leikkien nimet, jotta niitä voi vielä myöhemminkin muistella ja leikkiä kotona.
Tästä jäi kyllä hyvä mieli ja kivoja muistoja <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti