Tehdään vaikka paita tai taulu!

Lahja 1-vuotiaalle

Tässä yksi lempipuuhistani: paitojen painaminen. Usein etsiskelen vaatekaupoista ja marketeista kohtuuhintaisia, kivoja yksivärisiä paitoja pitkillä ja lyhyillä hihoilla, joihin saisi loihtia kuvan lahjaksi taikka omaksi iloksi. "Kohtuuhintaisissa" paidoissa on vaan aina se vaara, että muutaman pesun jälkeen omistaa napapaidan, siksi kannattaakin valita valmiiksi vähän pidempi paita malli. Parhaiten kuva onnistuu puuvillakankaalle.

Paitojen tekemiseen ihastuin täysin, kun sain ystävältäni lahjaksi punaisen paidan, jossa nasu juoksi suuri ilmapallo kädessään. Minäkin tahdoin tehdä tällaisia iloisia paitoja! Pienempänä olin mummin kanssa yhdessä painanut kankaalle kuvia, mutta tämä oli uusi tekniikka minulle.

Kovasti en viitsi esitellä kaikkia kuvia, joita olen tehnyt (ettei mene kopiosuojan rikkomiseksi). Näytänpä tässä kuitenkin paljon käyttämäni tekniikan tuloksia, kuvia joihin on käytetty vain yhtä väriä (jolle saattaa olla hieno nimikin). Ehdottomasti Suuri kunnioitus tämän tekniikan oppimisesta kuuluu ihanalle Sarkulle, joka oli taitava käsistään ja opetti minua käsittelemään kuvaa koneella ja saamaan tuotoksen vielä kankaalle.

Ensimmäiset työt ovat vuodelta 2006 ja muut matkan varrelta kohta nykyaikaa.

Paitoja:

Huomaan ainakin itse taitojen kehittyneen kun aikaa on kulunut:

Ensimmäinen threshold-paita, käytän vieläkin!

Uusin threshold-paita

Lahja veljelle

Lahja Elvis fanille

Lahja ystävälle

Tässä vain osa tekemistäni paidoista.


 Samalla tekniikalla toteutettuja tauluja:

Mummin lapsenlapset

 Tässä vain osa tekemistäni tauluista.

Ja näin ne syntyvät:

Tarvitaan:

tietokone ja kuva esim. kasvoista, kuvankäsittelyohjelma (itse käytän Paint Shop Pro 9), paita tai taulupohja (joka on halutessa pohjamaalattu), kangasvärit tai esim. tauluun sopivat akryylimaalit, kontaktimuovia, permanent-tussi, terävät sakset/askarteluveitsi, sanomalehteä, nuppineulan, hiustenkuivaajan, silitysraudan ja laudan, sekä puhtaan kankaan.

Näin teen:

Askartelu alkaa tietokoneelta. Kun kuva on kuvankäsittelyohjelmassa, rajaan haluamani alueen uudeksi kuvaksi. Poistan ympäriltä taustan värjäämällä sen valkoiseksi. Tämän jälkeen tarvitset toimintoa ”threshold”. Kuva kannattaa muokata osissa. Aloita silmistä (joskus jopa yksi silmä kerrallaan). Kuvan tummennusasteita säädetään, kunnes saadaan haluttu ulkonäkö. Kun kuva on kokonaan käsitelty, se tulostetaan sen suuruiseksi, kuin tarve.

Tulostuksen jälkeen kiinnitän sinitarralla kontaktimuovista sopivan palan tulosteen päälle. Niin että, muovi osa on ylöspäin ja kuva näkyy läpi. Kuva piirretään kaikkineen yksityiskohtineen muoviin permanent-tussilla. Kun kaikki kohdat on piirretty kuva voidaan irrottaa muovista ja alkaa leikkaus.

Kaikki tummat kohdat leikataan tarkasti pois. Ihan pieniin yksityiskohtiin kannattaa käyttää terävää askarteluveistä, se vaatii kuitenkin hiukan harjoittelua (en ole sen käytössä itsekään mikään mestari). Veitsi on niin terävä, että kannattaa katsoa, että alla on jotain tarpeeksi paksua ja tukevaa esim. pahvia. Omia sormia kannattaa myös tarkkailla, missä milloinkin ovat. Kädenkään ei kannata paljon antaa täristä. Leikkaaminen vie kaikista eniten aikaa. Osat jotka ovat vaaleita, mutta irtoavat leikatessa tummia osia irti säästetään.

Kun kaikki osat on leikattu muovi asetetaan haluttuun kohtaan kankaalle. Irronneet vaaleat osat leikataan oikeaan muotoon ja asetetaan oikeille paikoille. Kun olet tarkastanut, että muovit ovat paikoillaan ja paitaa painaessa laittanut sanomalehteä paidan sisään, voit kaivaa värit esille.

Väri kannattaa laittaa erilliseen astiaan, itse laitan esim. vanhan puhtaan pakastusrasian kannelle. Töpöttimen voi valmistaa itse, tai ostaa valmiina. Omat töpöttimet on tehty superlonista joka on taitettu ja laitettu maalarinteipillä tai lahjanarulla kiinni (näin töpöttimeen saa varren). Töpöttimeen ei kannata ottaa liikaa maalia kerralla. Aina maalia lisää ottaessa on syytä töpötellä johonkin puhtaaseen kohtaan ennen varsinaista pintaa töpöttäessä. Tästä vaiheesta kannattaa nautiskella, koska se on mielestäni kivoin ja kestää yleensä aika pienen hetken. Varovaisuutta kannattaa käyttää aina muovien reunojen läheisyydessä, ettei väri pääse livahtamaan paikkoihin, joihin sitä ei ole tarkoitettu.

Kun väri on töpötelty tasaisesti pinnalle, muovin voi varovasti poistaa. Kankaalle jää vielä kiinni näitä mahdollisia pieniä muovipaloja, jotka eivät lähde isoa muovia vedettäessä irti, voi ne poistaa nuppineulaa apuna käyttäen.

Jos olet yhtä malttamaton kuin minä, tässä vaiheessa otat esille hiustenkuivaajan. Lämmintä ilmaa ei tarvitse kovin kauan puhallella, kun töpötetty pinta on kuiva. Hiustenkuivaaja on hyvä apu, varsinkin silloin kun työn tulee olla aivan kuiva ennen värin ns. kiinnittämistä tai uuden värin painamista. (Tauluun väriä ei tarvitse kiinnittää ja sen voi antaa rauhassa kuivua).

Värjätty pinta kannattaa silittää "kiinni" purkin ohjeen mukaan, näin kuvasta tulee pesun kestävä (kestää nurin päin käännettynä 40 astetta). Omilla väreilläni silitän kuvan päältä, joka on peitetty puhtaalla puuvillakankaalla tai leivinpaperilla n. minuutin ajan. Sitten paita päälle ja menoks!