Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhdessä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhdessä. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. heinäkuuta 2018

Puuhommia

Aikuisista on kiva ottaa mallia ja keväästä, kun aikuiset innostuivat remontoimaan pihalla saunaa, niin pojankin piti päästä nikkaroimaan. Nauloja on aina kiva nakutella ja ottaa irti. Työmaan viereen tulikin pojalle oma nikkarointipaikka. Toisten jämäpalat olivat hänen aarteitaan. (Edellisessä postauksessa kerroinkin viimeisimmästä puutyöstä, josta tuli kyltti)

Yhtenä päivänä kesäkuussa yhteistyössä nikkaroimme löytämistämme paloista hienon lavaauton. Itse taas nakutin nauloja alkuun ja poika sai paukutella naulat kiinni. Yllättävän näppärästi kävi! Renkaat kiinnitimme puuliimalla. Ne eivät kestäneet nauloilla hakkaamista.
 Kun osat olivat paikoillaan sai taiteilija maalata autonsa akryylimaaleilla.
 Hauska huomata, miten usein lapset ensin käyttävät kaikkia ihania värejä ja lopuksi musta tulee ja peittää paljon alleen.
Lopputuloksena saatiin hieno auto leikkeihin. Tältä on mm. saanut tilattua hienoja kivi kuljetuksia eri työmaille.

Siitä tulikin kyltti

Hei pitkästä aikaa!

Aika vaan menee ja en meinaa pysyä sen perässä. Koin pienen järkytyksen tuossa joku aika sitten, kun taas etsin jotain tietoa itselleni blogista ja etusivulla minua tervehti joulukuun postaus Max-tontusta. Tuli aivan epätodellinen olo, että enkö todella ole päivittänyt blogia yhtään tänä vuonna! En näköjään...Joka välissä, missä ehtii sitä on tullut kyllä käytyä askartelukaapilla, välillä yksin ja välillä poikani kanssa. No, mutta jos nyt sitten vähän joulun vastapainoksi kesäistä tunnelmaa.

Helteet sen kun jatkuvat ja hiki tulee ihan vaan paikallaan ollessa. Lapseni kuitenkin kaipailee puuhastelua ja seuraa, niin tänään sitten yhtenä yhteistyönä saatiin aikaiseksi hieno kyltti, mummin tulevaan remontoituun pihasaunaan. Se syntyikin vähän kuin puoliksi vahingossa.
Ensin nähtiin saunan remonttityömaalla kivoja peniä nauloja, sitten etsittiin sopiva lauta. Nikkarointia on täällä muutenkin nyt harrastettu keväästä, joten tänään päätin ehdottaa, mitä jos nauloista tekisi jonkun kuvion. Mietimme mikä kuvio se voisi olla. Annoin sanallisia esimerkkejä ja niistä sitten poikani valitsi sydämen. Siinä kun nauloja nakutimme, saimme idean, että tehdään siitä mummille yllätyskyltti saunaan. Piirrettiin nauloille paikat. Poikani oli tarkka, että hän sai ottaa naulan rasiasta ja valita mihin kohtaan merkeistä se laitetaan. Nakutin hieman alkuun, jotta naula tarttui ja poikani sai nakutella loput.
Sitten valittiin sopivaksi maalin väriksi valkoinen. Maalina käytettiin akryylimaalia. Sitä sudittiin pienin pensselin koko työn ympäri. Eipä tosiaan tajuttu ensin maalata työtä, kun emme tienneet maalia tarvitsevamme tässä hommassa. Maali kuivui nopeasti.
Sitten meillä olikin välissä leikkiä, jossa poikani etsi kanssani "aarretta", kaikki eri kirjaimet johdattivat meitä sisällä eri paikkaan. L kirjaimesta keksittiin mennä lankakoria kaivelemaan ja etsimään sopivat langat nauloihin kieputeltavaksi. Uusi sauna on sisältä harmaan, valkoisen ja mustan sävyinen, joten valitsimme mustaa ja harmaata sydämeen. Kieputimme lankaa yhdessä, kun huomasimme, että se on vielä vaikea saada pysymään tarpeeksi tiukalla tämmöisen "pienen ison" ihmisen käsillä. Kieputellessa lankaa, mietimme voisiko kylttiin mahtua vielä jotain tekstiä. Pyörittelimme eri vaihtoehtoja, joista poikani mielestä paras oli pelkkä "sauna".
Sielläpä kyltti koristaa nyt saunan ovea. Olipa kiva projekti. Tällaisia pieniä sisustuskylttejä voisi hyvin tehdä vaikka pienenä tuliaisena joskus jollekin. Siispä käytän myös tunnistetta lahjaidea jälleen. Sieltä tunnisteista, kun on kätevä käydä välillä etsimässä ideoita.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Max-tonttu

Hei saanko esitellä teille hyvät naiset ja herrat, vähän tontut ja joulumieliset....Max-tonttu! 
Vaan mikähän on tämän tontun salaisuus?
 No nyt se paljastuu...Max piilottelee sisällään tyhjää Pepsi MAX pulloa. Joskus kun herää liian aikaisin voi saada tällaisia ideoita aikaiseksi...
 Apuna oli tietysti oma pieni taiteilijani. Liimalastakin oli aamusta johonkin kadonnut, joten liimaa saatiin levitellä pienellä pensselillä. Kaikki kankaanpalat kiinnitettiin liimalla toisiinsa ja pulloon.
 Max on nyt jo ilmoittanut minulle, että hänellä on vähän vääränlainen parta, sitä pitäisi kasvaa myös suun yläpuolella ja musta nenäkin tarvittaisiin....jos sitten taas joku (aikainen) aamu jatketaan.
 Tänään tuotiin kuusi tupaan ja aattona sitten koristellaan. Meillä on niin hieno kuusenjalka, että Max pääsekin sitten vahtimaan sitä tuonne kuusen alle, ettei vesi mene Max rajan alapuolelle.

Joulu on jo aika lähellä....

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Ennakko tonttuilua

Tänä vuonna on meinannut tämä tonttuilu ja joulun fiilistely alkaa aikaisemmin kuin yleensä. Taisi syyskuu ehtiä juuri vaihtua, kun ompelin pojalleni joulua varten tonttuiluvaatteet. En niitä viitsinyt silloin vielä tänne päivittää, niin ne jäi. Mutta tadaa, tässä ne nyt ovat. Ja on joulukuviakin tontusta jo syksyllä räiskitty. Tämä isompi tonttu ei ole kyllä vielä mitään lahjoja ehtinyt valmistaa (olen vaan fiilistellyt), eikä oikein pohtiakaan, mutta kyllä jollekin jotain itse tehtyä olisi kiva taas tehdä.
Näillä tonttuillaan tänän vuonna. Vihreät joustofrotee pöksyt ja punainen paita.
Kankaat: Punavalkoinen trikoo PaaPii, joustofroteen alkuperää en muista, kun se on asunut jo niin kauan kaapissani.
Kaavat: Paita OB Raide 6/2012 98cm, Housut PaaPiin kaavakirjasta Repo 98cm
Kaveriksi sopii vieläkin ihan eka tonttu lakki. Se kasvaa näköjään käyttäjän mukana.
 Lisää tonttuilua, on harrastettu tonttuoven muodossa. Eipä tätä kovin salassa voinut valmistaa, kun ei pojalla tullut uni. Työn johto seurasi tarkkaa valmistusta. Ovi on tehty kahdesta erilaisesta pahvista ja maalattu akryylivärein. Kerroin pojalle, että tontut olivat pyytäneet apua valmistukseen.
Ja tälläisen oven tekoa voisi jatkaa kokoajan, kun aina tulee joku pieni juttu mieleen, mikä siitä puuttuu. Viimeisin oli pahviset saranat ja ovikranssi. Tämä ovi ei aukea, vaan on "lukossa".
 Kinkku ja Pareeni, poikani nimeämät tontut vaikuttavat tyytyväiseltä omaan oveensa, josta on yhteys Korvatunturille. Yhtään en ole suunnitellut, minne tuo tonttuovi meidät kuljettaa, mutta koska rakastan improvisointia, eiköhän sitä jotain hauskaa tonttuilua keksitä.
 Sitten vain odotetaan....ja odotetaan...

perjantai 23. joulukuuta 2016

LUUKKU 23 - Enkeli taivaan

 Huomenna on joulu! Siis ihan kohta. Minulla on vielä täälä lahjojen paketointi jäänyt vaiheeseen. Oma aika on ollut aika kortilla tässä viikon aikana kun mies on paiskinut kovasti töitä. Kinkun sain paistettua tänään leivinuunissa, leivoimme pojan kanssa porkkanakakkua ja kävimme tekemässä vielä joulupöytään hankintoja kaupastakin. Mutta luukusta kurkistaa tänään enkeli, joka tahtoo tuoda ilosanomaa ja rauhaa. Kaiken tämän hössötyksen lisäksi on hyvä myös höllätä ja rauhoittua, niin kuin tämä enkelikin tekee. Poika on enkeliä näyttänyt monesti joulukirjasta ja nyt sitten päätettiin askarrella tontulle kaveri.

Enkeli askartelu
 Samantyylisiä tarvikkeita kuin tonttua tehdessä. Ensin otimme palan talouspaperirullasta pois ja sitten poikani levitti liimaa paperille. Paperi rullattiin rullan ympärille.
 Ylimääräiset taitettiin rullan sisäpuolelle. Enkelin yläosaa painoimme hieman ruttuun, jotta saimme hiukset ja kasvot kivasti aseteltua.
 Enkelin siipiä koristelimme tekemällä sydäntarroja ja toiselle puolelle liimattiin pumpulia.
 Sitten liimasimme siivet ja kasvot kiinni. Hiusten ja piippurassin kiinnitys oli pojalle hieman haastavaa, niin se puuha jäi enemmän minulle.
 Sitten kokeilimme voisiko enkeli kurkkia meitä kuusesta joka vihdoin saatiin kotiin ja sisälle asti.
 Tässä vielä enkeli koko komeudessaan edestä ja takaa.
Tälläkin koristeella saa halutessaan leikkiä. Tonttu onkin jo ollut meillä monissa touhuissa mukana. Yleensä se tanssii tip tap laulua kuusen alla tai tulee mukaan legoleikkeihin.

maanantai 19. joulukuuta 2016

LUUKKU 19 - Tip Tap

Meille on tullut joulun aikana uusi hittibiisi, joka saisi soida päivän aikana mahdollisimman monta kertaa. Kelpaa myös, jos vaikka äiti sitä suostuu laulamaankin. Kyse on laulusta tonttujen jouluyö. Muutama päivä sitten mietimme kuka hiipii meidän ikkunoiden takana. Poikani mielestä siellä ei ollut tonttu vaan pappi. Tätäkin askarrellessa tonttua kutsutiin välillä papiksi.

Tonttu paperista
Tässä tarvikkeet askarteluun. Kaksi punaista kopiopaperia, pumpulia, silmät, paperihylsy, liimaa ja pala kartonkia tontun kasvoja varten.
 Leikkasimme yhdessä suikaleen pois pojan valitsemasta paperista. Sitten laitoimme liimaa paperiin molempii reunoihin.
 Sitten paperin toiseen päähän asetettiin paperihylsy ja sen sai pyörittää rullalle.
 Tontun hattu on myös paperista. Jotta sen saa töttöröksi alareunaa tulee muistaa olla kaareva.
 Sitten liimattiin tontulle kasvot kartongista leikatusta soikiosta ja töttöröhattu päähän.

 Tonttu sai heiluri silmät ja pumpulisen parran. Sitten poikani katsoi tonttua ja sanoi: "Moi".
Tämmöinen kaveri meille tuli nyt tonttuilemaan. Sen ei tarvitse tönöttää vain pöydällä, vaan sillä on myös lupa halutessa leikkiä.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

LUUKKU 18 - Lumilyhty

No nyt niitä aarteita sitten sieltä joulupolun lopusta. Ne olivat lyhtyteemaiset, lasiset lumilyhdyt led kynttilöillä.

Lumilyhty led-kynttilälle
 Näiden valmistukseen tarvittiin acryylimaalia, töpötin ja sopivat lasipurkit. Nämä purkit on pienempiä hedelmäsosepurkkeja.
 Jostain syystä nämä tuli askarreltua lähes pilkko pimeässä. Oli aika ihana tunnelma töpötellä maalia hiljaisuudessa ja nähdä lumilyhdyn syntyvän kynttilän ollessa kipossa samaan aikaan.
 Valo kasvoi kokoajan kun purkkeja tuli lisää.
 Myös poikani tahtoi tehdä muutaman oman maalauksen purkkeihin myöhemmin. Niihin tarvittiin myös vähän hilettä. (Sitä varmaan löytyykin nyt meiltä vielä vuoden vähän joka paikasta)
Pieneen lumiseen purkkiin voi kiinnittää vaikka joulutervehdyksen askartelijalta itseltään.

lauantai 17. joulukuuta 2016

LUUKKU 17 - Petteri punakuono

No niin täälä on Petteri päässyt myös jo koristamaan poikani huoneen seinään. Tämän teoksen teimme samalla kun painoimme kuusen jalat, kun poikani tahtoi lisää maalia jalkoihin ja käteenkin piti saada.

Poro käsistä ja jalasta
 Siinä hän nyt on poro, painettuna yhdestä jalkapohjasta ja molemmista käsistä. Lisäksi teimme yhdessä kaulan, silmät ja nenän. Tämä on aika hauskan näköinen kaveri piristämässä seinää.
Ja maalausinto ei meinnaut millään loppua...niin kauan tehtiin kun virtaa riitti. Tässä haluttiin maalata liilaa. Löytyi sitten liila paperi vision toteutukseen. <3

Kuusta ei ole vieläkään, mutta tänään olin itse laulamassa Lohjan Prismalla flash mobissa, poikani oli myös siellä mukana. Oli ihan jännä kokemus!

torstai 15. joulukuuta 2016

LUUKKU 15 - kuusen jalka

Jouluhan on jo ihan kohta! Itse luulin, että tänäkin vuonna valmistan lahjat jotka ajattelin itse tehdä ajoissa. No taas kävi toisin ja ompelukone on surissut aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Pitää vähän auttaa pukkia. Tällä viikolla olemme olleet myös lasten joulukirkossa ja postittaneet joulukortteja. Olemme myös askarrelleet poikani kanssa ja täältä luukusta löytyy nyt maalausta. Teimme jaloista kuusen jalat. Katso alta lisää!

Kuusen jalka
 Tähän hommaan tarvittiin punainen ja vihreä sormiväri, pensseli ja vihreä kartonki. Lopuksi vähän kultaisia tarroja.
 Tämä maalaus tehtiin kylpyhuoneen luona, jotta pesupaikka oli tarpeeksi lähellä.
 Ja tämmöiset kuusen jalat tuli. Näitä on muuten joskus tullut tehtyä lasten kanssa päiväkodissa. Kurkista vaikka.