Rakas marjanalleni

Tänään käytiin vähän napsimassa yhdessä kuvia uudesta vaatesetistä poikani kanssa. Oli niin hyvä ilma myös vähän kuivaharjoitella pensaiden kastelua nämä vaatteet yllä:

 Uusi lippapipo nallen korvilla.

 Marjanalleista tehty takki

 Ja housut, jonka taskun tekoon käytin vähän enemmän aikaa. Nallehan se siinä tuijottelee taskussa.

Viime kesällä tein pojalleni harmaasta Marjanalle kankaasta bodyn. Sen hihaan olin applikoinut nallen pään. Luulin tekeväni nytkin samanlaisen suurempana, mutta toisin kävi. Ilmeisesti tämä väsynyt äiti luuli ostaneensa trikoota messuilta, mutta kotona huomasi sen olevan jc:tä. En sitten viitsinyt kovin "paksua" bodya väsätä, niin tuli jotain ihan muuta. No ei kai tässä kuitenkaan kovin huonosti käynyt? ;)

Kylläpä tuli taas hyvä mieli kun sain tämmöistä aikaiseksi. Ompeluaika on ollut vähän haaste löytää nykyään. Silloin kun pääsen ompelemaan, koitan oikein nauttia siitä. 

P.S. Näkisittepä kuinka "hienosti" poikani kävi järjestämässä minun ompelulangat...

Kankaat: Marjanalle PaaPii, Harmaat Nosh
Kaava: Lippapipo muokattu Noshin kaavaa, Housut Nosh Baggy ja Takki muokattu OB 1/2015 Hummingbird

Muskariopelle - rusettipanta ja kortti

Meidän viikkojen yksi kohokohta on ollut vuoden aikana torstain muskarit. Olemme molemmat tykänneet käydä siellä, poikani sekä minä. Tämän kevään muskarit on nyt laulettu pakettiin ja teimme muskariopelle pienen muistamisen. Poikani auttoi taas korttiaskartelussa.

Muskariope oli jo aikaisemmin ihastellut poikani tätä asua. Halusin tehdä samasta kankaasta hänelle jotain, mutta ideaa ei tahtonut tulla, ennen kuin näin ompeluryhmässä naamakirjassa tällaisen rusetiksi solmitun pannan. Ja ehdin vielä kadottaakkin koko keskustelun ja jouduin tuunata ihan oman kaavan tätä varten. Laitoin kaavan nyt tämän jutun loppuun itselle muistiin ja vaikka sinunkin iloksi. Kerro mitä tykkäät kaavasta, jos päädyt testamaan.

 Omat hiukset olisi voinut harjata edes ennen kuvan ottoa :)

 Pannan saa siis auki ja solmittua aina uudestaan ja sopivan kireäksi ja malliseksi tarpeen mukaan.

 Tässä vielä  kuva pannasta avattuna. Koitin kangasta leikatessa saada mahdollisimman paljon nuotteja mukaan, jotka poikani ymmärtää "musiikin kuvina".

Näitä tarvitsee kyllä surautella lisää ja itsellekin :) Tarvisee myös tuunata kaavasta myöhemmin myös vähän pienempiin päihin sopiva.

Voit joulun elää joka päivä vaan?

 No ehkä siihenkin kyllästyisi, jos joulu olisi joka päivä? Mutta nyt minä palasin hetkeksi jouluun blogissani. Aika vaan katoaa kokoajan jonnekin, "ja sit kun"-aika meni jo monta kertaa. Mutta NYT KUN olen saanut hetken aikaa taas kaivella kuvia, mitä on tullut tehtyä, huomasin, että joululahjoja on paljastamatta. No ei niitä mitään suurta kasaa tehtykään, mutta jotain sentään. Siis tässä...

Eräälle pikkuneidille body ihanan pehmeistä Noshin kankaista. Etukappaleella polua puuterin värisenä ja takana...

  ...Ihanaa miniraitaa. Hihat ja resorit ovat vanilijaa...

Sitten pari peplumia, myös ihanille neideille, mutta jo vähän isommille... Kankaat näissä samoja, kun bodyssa.

 Myöskin ihanalle äidille sujahti pukkia avustaen tällainen tunika lämpimästä neuloksesta.

 Sitten askartelin muutaman tällaisen herkkukätkön, joiden sisällä oli karkkeja tai rusina/pähkinäsekoitusta.

 Testailin soodataikinan tekoa ja tein muutamia koristeita siitä. Kuviot painoin tapetilla.

Sitten oli tietysti myös joulukortteja, jotka lähtivät ilahduttamaan joitakin ihan postin kautta. Kortissa valokuva pojastani. Leikimme hieman kotoista valokuvastudiota. Tuli monta hauskaa kuvaa.

 Hyvää joulua sitten, kun sen aika taas on ja kauniita unia (sitten, kun malttaa taas mennä nukkumaan).

Taulut ja rätit

 No mutta löytyihän vieläkin. Olihan meillä vielä pari askartelua tehty äideille tai mummeille. Lähitkö tämä nyt ihan käsistä tänä vuonna?

Nämä taulut syntyivät yhteistyössä poikani kanssa. Hän maalasi hyvin vauhdikkaasti, niin kuin ylhäältä voi nähdä paperin omin pikku käsin. Sitten teimme sabluunat käsistä ja jaloista samaa tekniikkaa käyttäen kuin tässä ja piirsin ja leikkasin jäljet irti maalauksesta. (Note to myself: Älä laita maalaajalle ruokalappua vaatteiden suojaksi, luulee saavansa jotain syötävää)

 Sitten vähän rekvisiittaa ja taustaa ympärille ja teos kehyksiin. Tällainen sopisi myös lapsen omalle seinälle.

 Ja sitten olin jo aikaisemmin tilannut pari tällaista rättiä Hyvän tuulen puoti-verkkokaupasta. Rätin taakse käytin aikaisemmin tekemiä sabluunoja ja hahmottelin kangastussilla poikani käden jäljet.

Olisikohan siinä nyt kaikki tämän vuoden äitienpäivä jutut?

Taaperon taideteos

Vielä lisää äitienpäivä aiheisia juttuja...
Innokkaat pikkuaskartelijat tekivät vielä hiukan toisenlaista taidetta kortin lisäksi. Hyödynsin tähän askarteluun samaa tekniikkaa kuin pääsiäisen aikaan tehdyssä taideteoksessa. 

 Askartelu onnistui helpommin, kun oli vain yksi taiteilija tekemässä kerrallaan. Olin valmistanut silkkipaperista erivärisiä koristeita.

 Kontaktimuovi oli kiinnitetty pöytään pienillä teipin paloilla liimapinta ylös päin. Tähän tahmeaan pintaan taaperot saivat laittaa leikattuja koristeita haluamallaan tavallaan. Sen verran ohjasin toimintaa, että annoin kuvioita lähemmäs ja näytin kontaktimuovista välillä myös yläreunan aluetta, jotta kaikki kuviot eivät menisi samaan kohtaa. Olen huomannut, että usein pieni ihminen taiteillessaan työstää vain itseään lähinnä olevaa aluetta.

 Kuvioita oli kiva koittaa välillä repiä myös pois työstä. Outoa kun ne eivät irronneetkaan vaan saattoivat rikkoutua.

 Kun työ oli valmis laitoin toisen kontaktimuovin sen päälle ja leikkasin reunoista ylimenevät pois. Työn olisi voinut laittaa myös suoraan kiinni esim. ikkunaan koristeeksi.

 Tällä tavalla työ on kuitenkin moni käyttösempi. Se voi olla vaikka liinana pöydällä tai koristeena ikkunassa. Työlle voi myös askarrella kehykset.

 Tässä näkyy työt kehystettynä ja kiinnitettynä ikkunaan. Aurinko tulee muuten kauniisti väripaperien läpi.

 Kehykseen voi myös kiinnittää narun, jollain sen saa vaikka roikkumaan seinälle. Reijät saa kätevästi reijittimellä.

 AURINKOA PÄIVÄÄSI!

Aurinkoista äitienpäivää

Tässä pari taaperoa puuhastelee äitienpäiväkortteja. Omani ja hänen kaverinsa. Ikää molemmilla on 1v 3kk ja näin taitavia he jo ovat.

 Ensin molempien eteen tupsahti paperi johon olin piirtänyt suuren sydämen punaisella tussilla. Paperi on kiinni parilla teipillä alustassa, jotta se ei lähde liikkumaan karkuun. Sitten päästiin testailemaan eri värisiä puuvärejä.

 Tulipas hienoja värejä paperiin!

 Leikkasin piirustuksen hieman pienempään kokoon ja kiinnitin kartonkiin. Tämän jälkeen pienet sormet saivat kiinnitellä sydäntarroja korttiin. Tarrat olivatkin kummia ja hassuja, kun välillä tarttuivat taiteilijaan itseensäkin.

Näin hienosti tarrat tulivat paikoilleen. Tätä askartelua pystyi ohjaamaan hyvin molemmille yhtäaikaa.

 Nämä sujahtivat poikani kaverin äidin salaiseen kuoreen. Teimme lisäksi taulun käyttämällä samaa tekniikka kuin aikaisemmin tässä kortissa.

Ja tässä oman taaperoni tekemät kortit. Kolme viimeistä teimme kauniissa auringon paisteessa takapihalla.

HELLYTTÄVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!