Jouluinen rauhoittumispullo

Minä törmäsin netissä rauhoittumispulloihin. Lapseni on himoinnut kaupassa semmoisia lumihiutalepalloja jo aiemmin ja nähtyäni tämmöisen pullon, ajattelin, että voimme tehdä sellaisen itse. Aikaisemmin olen tehnyt tällaisen "hiutalepallon" pilttipurkkiin. Liimasin sen kannen pohjaan pienen joulupukin, joka on saanut lumet päälleen, purkkia ravistaessa. Nämä kaikki ideat yhdistyivät päässäni ja mietin, miten pullon sisään voisi saada jonkun hahmon sateeseen ja keksin laminoida kuvan.

 Poikani jo odottaa, koska otamme taas tonttukuvia hänestä. Tähän "hätään" emme niitä vielä räpsineet, vaan etsimme yhdessä hänestä viimevuotisen tonttukuvan tietokoneelta. Printtasimme kuvan kahtena kappaleena ja leikkasin ne ääriviivoja pitkin. Poikani leikkasi niille valkoisen taustan ja liimasi omat kuvansa siihen.

Laminoimme kuvan ja leikkasimme sille reilut reunat laminointikalvosta. Kuvan leveyden määrittelin mittaamalla pullon noin halkaisijan viivottimella. Tämä pullo oli pepsi max ja sen läpimitta noin 5cm. Rullasin kuvan löyhästi ja työnsin pullon suusta sisään. Siellä se avautui suoraksi, eikä tuskin ole enää saatavissa pois.

Tämän jälkeen poikani laittoi pulloonn eri hileitä ja täytimme sitä vedellä. Hileet kelluivat ja nousivat pintaan. Mietin,että pintajännityksen rikkominen voisi auttaa ja pudotimme pulloon pienen pisaran fairya. Lisäsimme myös hileitä. Lapseni oli nähnyt rauhoittumispullojen kuvia, joten  hän halusi, että tämänkin pullon vesi värjätään. Värjäsimme sen pienellä pisaralla kaapissa olleella elintarvikevärillä.

Liimasimme pullon korkin kiinni pullooon, jotta vesi ei pääse karkuun.

Nyt on ihana tutkia kuinka lumet leijuvat pienen tontun päälle.

Tulipa tuunattua nämä jouluvalotkin tänään. Vanhoista oli jo useampi valo palanut, eikä niihin löytynyt enää varalamppuja. Nyt on taas jouluisen tunnelman aika!

Sydämellistä ystävänpäivää!

 Ystävänpäivän askarteluja on tullut tehtyä sekä töissä, että kotona. Pojastani on tullut innokas askartelija ja hän jo hyvin näppärästi leikkaa ja liimaa, kun antaa vain ohjeet mitä ollaan tekemässä. Nyt tehtiin siis ystävänpäiväkortteja.

 Myös töissä teimme lasten kanssa ikkunaan koristeita tällä tekniikalla kuluneella viikolla. Tämä askartelu sopii siis ihan yksi vuotiaillekin. Tarvitaan eri värisiä silkkipaperi paloja. Lapsi voi leikata niitä itse tai ne voi olla valmiiksi aikuisen leikkaamia. Pöydälle levitetään kontaktimuovin palanen liima puoli ylöspäin. Jotta muovi pysyy paikallaan, se kannattaa kiinnittää alustaan kulmista esim. maalarinteipillä. Sitten vain silkkipapereita alustaan kiinnittämään.

 Kun pinta alkaa olla suhteellisen täynnä tarvitaan toinen samankokoinen kontaktimuovin pala. Se painetaan toisen muovin päälle niin, että silkkipaperit jäävät niiden väliin. Työ voi olla valmis sellaisenaan tai siitä voi leikata halumiaan kuvioita.

 Piirsin muoviin sydämiä. Jatkoimme työskentelyä toisena päivänä. Sitten oli vuorossa sydänten leikkaaminen ja kortin kokoaminen liimaamalla. Valkoiseen paperiin sai käyttää äidin kuviosaksia. Sitten valkoinen paperi kiinni kartonkiin ja sydän kiinni valkoiseen ja reunoilta hieman ylimääräisten leikkausta ja kortti oli valmis.

 Päiväkodissa vietimme myös ystäväpäivänä koko päiväkodin lauluhetken. Ennen lauluhetkeä lapset saivat valmistaa sydämen. Lauluhetken lopuksi sydämen sai tulla kiinnittämään yhteiseen jättimäiseen ystävänpäiväkorttiin. Suuri kortti on kiinnitetty liikuteltavaan sermiin ja se laitettiin ilostuttamaan päiväkotimme yhteistä aulaa.

 ILOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

p.s. en aloittanut sanoilla, "pitkästä aikaa..."