Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasten kanssa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasten kanssa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. marraskuuta 2019

Jouluinen rauhoittumispullo

Minä törmäsin netissä rauhoittumispulloihin. Lapseni on himoinnut kaupassa semmoisia lumihiutalepalloja jo aiemmin ja nähtyäni tämmöisen pullon, ajattelin, että voimme tehdä sellaisen itse. Aikaisemmin olen tehnyt tällaisen "hiutalepallon" pilttipurkkiin. Liimasin sen kannen pohjaan pienen joulupukin, joka on saanut lumet päälleen, purkkia ravistaessa. Nämä kaikki ideat yhdistyivät päässäni ja mietin, miten pullon sisään voisi saada jonkun hahmon sateeseen ja keksin laminoida kuvan.
 Poikani jo odottaa, koska otamme taas tonttukuvia hänestä. Tähän "hätään" emme niitä vielä räpsineet, vaan etsimme yhdessä hänestä viimevuotisen tonttukuvan tietokoneelta. Printtasimme kuvan kahtena kappaleena ja leikkasin ne ääriviivoja pitkin. Poikani leikkasi niille valkoisen taustan ja liimasi omat kuvansa siihen.
Laminoimme kuvan ja leikkasimme sille reilut reunat laminointikalvosta. Kuvan leveyden määrittelin mittaamalla pullon noin halkaisijan viivottimella. Tämä pullo oli pepsi max ja sen läpimitta noin 5cm. Rullasin kuvan löyhästi ja työnsin pullon suusta sisään. Siellä se avautui suoraksi, eikä tuskin ole enää saatavissa pois.
Tämän jälkeen poikani laittoi pulloonn eri hileitä ja täytimme sitä vedellä. Hileet kelluivat ja nousivat pintaan. Mietin,että pintajännityksen rikkominen voisi auttaa ja pudotimme pulloon pienen pisaran fairya. Lisäsimme myös hileitä. Lapseni oli nähnyt rauhoittumispullojen kuvia, joten  hän halusi, että tämänkin pullon vesi värjätään. Värjäsimme sen pienellä pisaralla kaapissa olleella elintarvikevärillä.
Liimasimme pullon korkin kiinni pullooon, jotta vesi ei pääse karkuun.
Nyt on ihana tutkia kuinka lumet leijuvat pienen tontun päälle.

Tulipa tuunattua nämä jouluvalotkin tänään. Vanhoista oli jo useampi valo palanut, eikä niihin löytynyt enää varalamppuja. Nyt on taas jouluisen tunnelman aika!

torstai 14. helmikuuta 2019

Sydämellistä ystävänpäivää!

 Ystävänpäivän askarteluja on tullut tehtyä sekä töissä, että kotona. Pojastani on tullut innokas askartelija ja hän jo hyvin näppärästi leikkaa ja liimaa, kun antaa vain ohjeet mitä ollaan tekemässä. Nyt tehtiin siis ystävänpäiväkortteja.
 Myös töissä teimme lasten kanssa ikkunaan koristeita tällä tekniikalla kuluneella viikolla. Tämä askartelu sopii siis ihan yksi vuotiaillekin. Tarvitaan eri värisiä silkkipaperi paloja. Lapsi voi leikata niitä itse tai ne voi olla valmiiksi aikuisen leikkaamia. Pöydälle levitetään kontaktimuovin palanen liima puoli ylöspäin. Jotta muovi pysyy paikallaan, se kannattaa kiinnittää alustaan kulmista esim. maalarinteipillä. Sitten vain silkkipapereita alustaan kiinnittämään.
 Kun pinta alkaa olla suhteellisen täynnä tarvitaan toinen samankokoinen kontaktimuovin pala. Se painetaan toisen muovin päälle niin, että silkkipaperit jäävät niiden väliin. Työ voi olla valmis sellaisenaan tai siitä voi leikata halumiaan kuvioita.
 Piirsin muoviin sydämiä. Jatkoimme työskentelyä toisena päivänä. Sitten oli vuorossa sydänten leikkaaminen ja kortin kokoaminen liimaamalla. Valkoiseen paperiin sai käyttää äidin kuviosaksia. Sitten valkoinen paperi kiinni kartonkiin ja sydän kiinni valkoiseen ja reunoilta hieman ylimääräisten leikkausta ja kortti oli valmis.
 Päiväkodissa vietimme myös ystäväpäivänä koko päiväkodin lauluhetken. Ennen lauluhetkeä lapset saivat valmistaa sydämen. Lauluhetken lopuksi sydämen sai tulla kiinnittämään yhteiseen jättimäiseen ystävänpäiväkorttiin. Suuri kortti on kiinnitetty liikuteltavaan sermiin ja se laitettiin ilostuttamaan päiväkotimme yhteistä aulaa.
 ILOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

p.s. en aloittanut sanoilla, "pitkästä aikaa..."

torstai 19. heinäkuuta 2018

Puuhommia

Aikuisista on kiva ottaa mallia ja keväästä, kun aikuiset innostuivat remontoimaan pihalla saunaa, niin pojankin piti päästä nikkaroimaan. Nauloja on aina kiva nakutella ja ottaa irti. Työmaan viereen tulikin pojalle oma nikkarointipaikka. Toisten jämäpalat olivat hänen aarteitaan. (Edellisessä postauksessa kerroinkin viimeisimmästä puutyöstä, josta tuli kyltti)

Yhtenä päivänä kesäkuussa yhteistyössä nikkaroimme löytämistämme paloista hienon lavaauton. Itse taas nakutin nauloja alkuun ja poika sai paukutella naulat kiinni. Yllättävän näppärästi kävi! Renkaat kiinnitimme puuliimalla. Ne eivät kestäneet nauloilla hakkaamista.
 Kun osat olivat paikoillaan sai taiteilija maalata autonsa akryylimaaleilla.
 Hauska huomata, miten usein lapset ensin käyttävät kaikkia ihania värejä ja lopuksi musta tulee ja peittää paljon alleen.
Lopputuloksena saatiin hieno auto leikkeihin. Tältä on mm. saanut tilattua hienoja kivi kuljetuksia eri työmaille.

Siitä tulikin kyltti

Hei pitkästä aikaa!

Aika vaan menee ja en meinaa pysyä sen perässä. Koin pienen järkytyksen tuossa joku aika sitten, kun taas etsin jotain tietoa itselleni blogista ja etusivulla minua tervehti joulukuun postaus Max-tontusta. Tuli aivan epätodellinen olo, että enkö todella ole päivittänyt blogia yhtään tänä vuonna! En näköjään...Joka välissä, missä ehtii sitä on tullut kyllä käytyä askartelukaapilla, välillä yksin ja välillä poikani kanssa. No, mutta jos nyt sitten vähän joulun vastapainoksi kesäistä tunnelmaa.

Helteet sen kun jatkuvat ja hiki tulee ihan vaan paikallaan ollessa. Lapseni kuitenkin kaipailee puuhastelua ja seuraa, niin tänään sitten yhtenä yhteistyönä saatiin aikaiseksi hieno kyltti, mummin tulevaan remontoituun pihasaunaan. Se syntyikin vähän kuin puoliksi vahingossa.
Ensin nähtiin saunan remonttityömaalla kivoja peniä nauloja, sitten etsittiin sopiva lauta. Nikkarointia on täällä muutenkin nyt harrastettu keväästä, joten tänään päätin ehdottaa, mitä jos nauloista tekisi jonkun kuvion. Mietimme mikä kuvio se voisi olla. Annoin sanallisia esimerkkejä ja niistä sitten poikani valitsi sydämen. Siinä kun nauloja nakutimme, saimme idean, että tehdään siitä mummille yllätyskyltti saunaan. Piirrettiin nauloille paikat. Poikani oli tarkka, että hän sai ottaa naulan rasiasta ja valita mihin kohtaan merkeistä se laitetaan. Nakutin hieman alkuun, jotta naula tarttui ja poikani sai nakutella loput.
Sitten valittiin sopivaksi maalin väriksi valkoinen. Maalina käytettiin akryylimaalia. Sitä sudittiin pienin pensselin koko työn ympäri. Eipä tosiaan tajuttu ensin maalata työtä, kun emme tienneet maalia tarvitsevamme tässä hommassa. Maali kuivui nopeasti.
Sitten meillä olikin välissä leikkiä, jossa poikani etsi kanssani "aarretta", kaikki eri kirjaimet johdattivat meitä sisällä eri paikkaan. L kirjaimesta keksittiin mennä lankakoria kaivelemaan ja etsimään sopivat langat nauloihin kieputeltavaksi. Uusi sauna on sisältä harmaan, valkoisen ja mustan sävyinen, joten valitsimme mustaa ja harmaata sydämeen. Kieputimme lankaa yhdessä, kun huomasimme, että se on vielä vaikea saada pysymään tarpeeksi tiukalla tämmöisen "pienen ison" ihmisen käsillä. Kieputellessa lankaa, mietimme voisiko kylttiin mahtua vielä jotain tekstiä. Pyörittelimme eri vaihtoehtoja, joista poikani mielestä paras oli pelkkä "sauna".
Sielläpä kyltti koristaa nyt saunan ovea. Olipa kiva projekti. Tällaisia pieniä sisustuskylttejä voisi hyvin tehdä vaikka pienenä tuliaisena joskus jollekin. Siispä käytän myös tunnistetta lahjaidea jälleen. Sieltä tunnisteista, kun on kätevä käydä välillä etsimässä ideoita.

tiistai 19. joulukuuta 2017

Max-tonttu

Hei saanko esitellä teille hyvät naiset ja herrat, vähän tontut ja joulumieliset....Max-tonttu! 
Vaan mikähän on tämän tontun salaisuus?
 No nyt se paljastuu...Max piilottelee sisällään tyhjää Pepsi MAX pulloa. Joskus kun herää liian aikaisin voi saada tällaisia ideoita aikaiseksi...
 Apuna oli tietysti oma pieni taiteilijani. Liimalastakin oli aamusta johonkin kadonnut, joten liimaa saatiin levitellä pienellä pensselillä. Kaikki kankaanpalat kiinnitettiin liimalla toisiinsa ja pulloon.
 Max on nyt jo ilmoittanut minulle, että hänellä on vähän vääränlainen parta, sitä pitäisi kasvaa myös suun yläpuolella ja musta nenäkin tarvittaisiin....jos sitten taas joku (aikainen) aamu jatketaan.
 Tänään tuotiin kuusi tupaan ja aattona sitten koristellaan. Meillä on niin hieno kuusenjalka, että Max pääsekin sitten vahtimaan sitä tuonne kuusen alle, ettei vesi mene Max rajan alapuolelle.

Joulu on jo aika lähellä....

torstai 11. toukokuuta 2017

Vuorovaikutusleikkejä

Tänään oli meidän Leppäkerttu-kerhon juhlat eli viimeinen kerho kerta. Oman innostuksen ja poikani iloksi päätin ehdottaa pitää tässä keväällä avoimessa päiväkodissa vuorovaikutusleikkikerhoa vapaaehtoisesti. Ei meidän onneksi sitä tarvinnut ihan kahdestaan pitää, vaan sain innokkaita kerholaisia mukaan.
 Kokoonnuimme kahdeksan viikon ajan kerhoilemaan ja leikkimään yhdessä. Itsellä on kokemusta kyllä työn puolesta vuorovaikutusleikkikerhoista, mutta en ollut koskaan pitänyt sellaista kerhoa lapsille, niin, että oma vanhempi on mukana.
Se oli kyllä mielettömän kivaa! Vaikkakin itselle ohjaaminen oli välillä haastavaa, kun joukossa mukana oli oma lapseni. Vanhempien läsnäolo toi uudenlaisen twistin toimintaan mukaan, lapsi haki ja sai turvaa omasta tutusta aikuisesta ja oli paljon enemmän käsiä apuna eri leikeissä.
Huomaa, että pikku hiljaa alkaa myös miettiä, että töihin paluu lähestyy kokoajan uhkaavasti... Sitä välillä haaveilee jos jonkun uuden työn voisi aloittaa... (minua kyllä odottaa kokonaan uusi päiväkoti). Voisin hyvin pitää tälläisiä leikkikerhoja lapsille ja vanhemmille, jos sillä voisi tienata elantonsa. Jostain syystä tällä hetkellä kiehtoisi kovasti tehdä työtä lasten sekä vanhempien parissa, ei välttämättä pelkästään lasten. Niin no päiväkodissa sekin toteutuu, mutta ei siis sillä tavalla kuin tarkoitan.
No miksi minä tätä tänne kirjotan, niin vaikka leppäkerttujen takia. Kerholaisia ilmoittautui mukaan 7, mutta olimme koolla yleensä noin 4 laspsen ja vanhemman kesken. Kerhoon oli siis ennakkoon ilmoittautuminen. Lapset olivat kaikki 2-vuotiaita. He valitsivat kerhon nimeksi Leppäkerttu-kerho. Siksi maalailin pieneksi muistoksi pienet leppäkerttukivet kaikille.
 
Kerhossa meillä oli käytössä myös passit, joihin joka kerta sai liimata lopuksi pienen valitsemansa tarran. Passin taakse liimasin viimeistä kertaa varten kaikkien kerhossa leikittyjen leikkien nimet, jotta niitä voi vielä myöhemminkin muistella ja leikkiä kotona.

Tästä jäi kyllä hyvä mieli ja kivoja muistoja <3
 

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vappua ja pääsiäistä

Vappua ja vähän pääsiäistä lötyy tästä setistä. En nyt viitsi kuitenkaan ympätä tähän joulua ja juhannusta, vaikka ulkona keli on... miten sen nyt kauniisti sanoisi, no valkoinen. Minulla oli kyllä joku mielikuva, että tästä keväästä piti tulla ennätyslämmin ja hienot kelit ennustettiin jatkuvaksi oikeen juhannukseen asti. No ehkä ne ei ole vielä alkaneet?
Me olemme kuitenkin hehkuttaneet täällä jo vappua ja askarrelltiin koko perhe tänään meille vappulasit hienoilla koristeilla. Kaikki saivat tehdä mieleisensä koristukset omavalintaiselle kartongille.

Piilotan tänne loppuun vähän pääsiäistä. Meillä ei mennyt ruohojen kasvatus tänä vuonna ihan niin kuin strömsössä. Ensin poikani piilotti kaupasta ostetut siemenet. Löydettiin sitten vain vanhoja kauranjyviä ja niitä piilotettiin multaan. No viikon odottelun ja mustan mullan tuijottamisen jälkeen päätettiin kysäistä vielä äidiltäni jäikö häneltä yhtään siemeniä. Kylvimme vielä uudet, mutta ei nekään tahtoneet meille suurta satoa tehdä. No kyllä me muutama pitkä vihreä ruoho nähtiin, se oli pojasta ainakin hauskaa.
Purkit on 2v 3kk taiteilijan tekemiä. Ensin oli suikale keltaista kopiopaperia johon hän sai liimata itse repimiään silkkipaperin paloja. Liimasimme paperin leikatun maitopurkin ympätille. (Kaikki hienot kuvat työn touhusta tuhoutui, kun poistin vahingossa kaikki kuvani puhelimesta).Sitten liimattiin nokka, silmät ja sulkia tipun peppuun. Ruohot vaan ei ihan kasvaneet haaveiden mukaan....Kaksi muuta purkkia piti viedä isomummeille, mutta ei kehdattu. Ehkä niihin voisi vielä jotain muuta istuttaa.
Mutta nyt hauskaa vappua!!

torstai 13. huhtikuuta 2017

Tohtorille

Tähän postaukseen en saanutkaan nyt muita kuvia, kun olin tuossa yhtenä päivänä oikein sähläri ja poistin vahingossa kaikki kuvat puhelimeni muistikortista, vaikka olisi tarkoitus siirtää ne tietokoneelle. No onneksi vain uusimmat kuvat katosivat! Silti otti päähän. No tämän kuvan sain sitten kaverilta takaisin päin, onneksi sitä tulee läheteltyä välillä kuvia joillekin.

Tein siis 4-vuotta täyttäneelle pojalle (tädin murulle) tohtoritakin lääkärilaukun mukaan. Takki on tuunattu vanhasta miesten kauluspaidasta. Leikkasin saumoja auki helmasta kainaloon ja irrotin hihat. Lyhensin hihoja yläosasta, jolloin sain säilytettyä valmiit hihansuut. Kavensin hihoja hieman ja kavensin paitaa myös reunoilta. Sitten vain uudestaan saumat kasaan. Punaisen ristin painoin kangasväreillä.

Laukun sisältöä olin myös hieman tuunannut. Niistä ei nyt sitten kuvia ole, mutta kerron mitä muistan. Kaupan lääkäritarvikkeiden lisäksi siellä oli pusseissa laastareista, siderulla, pumpulia ja lääkepullo (vanhasta D-vitamiini purkista) ja lääkeruisku. Pusseihin olin piirtänyt kuvat, jotta ne on helpompi leikin jälkeen palauttaa paikoilleen.

Roolileikit on kyllä hauskoja, pitäisi omallekin pojalle tehdä joku pieni "puvusto" leikkejä varten.

Suuri kiitos vielä paidan lahjoittaneelle <3

lauantai 11. helmikuuta 2017

Värikästä huutokauppaa!

 Huutokauppa lähestyy! Nyt kerätään yhdessä Saumanvaran kanssa pottia Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi, Sylva Ry:lle. Huutokauppa tapahtuu 15.2.2017 facebook ryhmässä. Ryhmään pääset painamalla tästä. Siellä on vaikka mitä upeita kohteita, joita voit koittaa huutaa itsellesi tulevana keskiviikkona ja lisäyksiä tulee vielä huutokauppaa edeltävään iltaan asti. Voittaneesta huudosta tuotto menee Sylva Ry:n hyväksi.
Itse päätin valmistaa samanlaisen väripelin huutokauppaan, kuin pojallani on. Se on ollut meillä niin suosittu ja lähes päivittäin käytössä useaan kertaan, että jospa siitä olisi yhtä paljon iloa toisellekin. Ja hauskojen leikkien lomassa poikani on oppinut nimeämään kaikki pelin värit.

Värien säilyttämistä varten ompelin pussukan, johon aplikoin koristeeksi sanan värit. Lisäksi askartelin ja laminoin idea kortit pussin käyttöä varten. Korttipakkaan tuli 10 käyttöideaa värimerkeille.
Värimerkeillä voi pelata yhteispelejä, ottaa ne mukaan jumppaan, kehittää vuorovaikutustaitoja, avaruudellista hahmottamista, motoriikkaa, muistia, päättelykykyä, oman vuoron odottamista...yms. Monipuolinen pussukka siis!
Tässä koosteena ideat jotka valikoituivat kortteihin (muitakin ideoita vielä on ja syntyy kokoajan lisää).
Ideakorteista löytyy kirjoittamani ohjeet seuraavin otsikoin ja sisältöä referoiden:
(Kysy lisää jos joku idea kiinnostaa enemmän, 
en viitsi kaikkea kortin sisällöstä tähän kirjoittaa)
1. Muistipeli
Muistipelin harjoittelua alusta asti, 
vinkkeineen ihan pienenkin lapsen kanssa
2. Myrkkymarja
Ohjeet löydät myös täältä.
3. Piilosilla
Puolet väreistä kätketään tilaan ja 
etsittävät värit nostetaan pussista
4. Värijumppaa
Jumpparata, jossa kerätään värejä
5. Kim-leikki
Mikä väri puuttuu?
6.Taika-maalaus
Vuorovaikutusleikki, maalataan taikavärein pensselillä tai pumpulilla.
7. Koristellaan
Vuorovaikutusleikki, koristellaan lapsi värimerkeillä.
8. Bingo
 Pieni kahden hengen bingo peli värimerkeillä
9.Keksi liike
Jumppaa ja vuorovaikutusta, väreistä keksitään liikkeitä vuorollaan
10.Saman värinen
Etsitään samanvärinen kuin pussista nostettu väri, jokin esine/asia tilasta.

 Toivottavasti kohde pääsee hyvään kotiin leikkeihin mukaan! <3

tiistai 24. tammikuuta 2017

Syntymäpäivät panda-teemalla

 Poikani esitti toiveita syntymäpäivistään. Kakku pitää olla kyllä ja kynttilät...No minkälainen kakku? "Pappa-kakku" No sitten pohdin mitä sinne sisälle laitetaan täytteeksi? "Ääti ja banaania". Minkälaiset juhlat me sitten pidetään? "Pappa-juulat" Hmm...

Meillä on pojalla paljon tärkeitä "pappoja" täällä kotona. Oman isän lisäksi löytyy eri pehmoja, joille on annettu myös sama nimi. Kun hetken olin asiaa pohtinut, ehdotin mitäs jos se pappa-juhla olisi pappa-panda teemainen. Pappa-panda kakku sopi oitis pojalle ja siitä se ajatus sitten lähti....ja jatkui vaan!

Joskus on kiva "hurahtaa" johonkin oikein kunnolla. No mitäs kaikkea tämän kaksi vuotiaan synttäreillä sitten oli teemaan sopien? No tietysti se kakku!
Sitten onginasta löytyi muutamalle kalan lisäksi oma panda-kaulakoru fimo massasta. Itselläni oli myös tällainen koru juhlissa kaulassa.
Myös rusina-askeja oli koristettu pandamaisesti.

Pöytää koristi ikeasta ostetut bambumaiset oksat ja lasipurkissa valojen ja silkkipaperin kanssa pieni silk claysta muovailtu panda numeroineen. Pöytäliinan ompelin myös ikean kankaasta.
Pandamaista syötävää olivat Pandan lakut ja tassuilla koristellut muffiinit.
Keittiötä oli koristettu lippuviirinauhalla. Poikani tahtoi myös osallistua tähän projektiin yhtenä päivänä päiväunilta herättyään. Hän tahtoi kiinnittää sydämet sydän viiriin.
Myös takana näkyvä verho oon uusi ompelus
Sitten löytyi pöydän päältä lampun päälle roikkumaan laitettu ilmapallo hökötys serpenteineen.
Tigeristä löytyi teemaan servetit ja mukit. Olin kyllä vähän pettynyt mukipakettia avatessa, kun kaikkiin mukeihin ei ollutkaan kansia. Samoin kävi sangallisissa lahjakasseissa joita olin ostanut, osasta puuttuikin sanka. Joten itse ainakin käytän enemmän tarkkuutta ensi kerralla siitä firmasta mitään ostaessa. Outoa!
 Olin myös ostanut yhden palapelin Tigeristä, jota jokainen onkija sai ratkoa ennen onkimaan pääsyä. Ei muuten ollut helppo, vaikka vaan 9 palaa! Palapelissä oli sama panda kuin serveteissä.
Sankari sai sitten vielä varsinaisena synttärinä pakettinsa ja mukana oli myös panda kortti.

Askartelimme myös yhdessä eteisen oveen pandan poikani kanssa toivottamaan vieraita tervetulleiksi.
Olipas hankala kuvata aurinkoa vasten, mutta ei valiteta auringosta.
Tulikohan nyt kaikki pandahommat tänne?

Hurahtaminen oli kivaa!