Seiniä lasten makuun?

 Päiväkodissa on joskus kiva toteuttaa myös itseään ja muokata ympäristöään. Yhdessä työkavereiden kanssa huonekalujen pyörittely on hauskaa ja virkistävää! Jostain kohtaa huonetta voi löytyä aivan käyttämättömiä neliöitä! Kannattaa siis välillä kokeilla jotain uutta! Piristä siis kevättäsi ja katso omaa ympäristöäsi uusin silmin, ei vain kotia, vaan paikkaa jossa työskentelet ja vietät aikaasi. Miten siitä voisi saada jotain uutta irti tai viihtyisämmän?

Muistan kun pienenä aina välillä tuli tavaroiden ja huonekalujen uudelleen järjestelyvimma omassa huoneessa. Tällöin kohteliaasti soitin aina äidille töihin, että saako järjestystä vaihtaa. Hiukan vaarallisiakin tilanteita huonekalujen siirtämiseen välillä liittyi kun ei aina ihan omia voimia ja huonekalujen kokoa osannut suhteuttaa toisiinsa (joskus oli stereon kaiutin pudota päähän korkean hyllyn päältä).

Voi myös olla, että huonekalut on jo pyöritelty ja halutaan jotain muuta, vaikka uusi maisema johon voi ohi kulkiessa luoda silmäyksen. Maalauslahjani ei ole mitkään parhaat mahdolliset, ehkä sinä saat tämän toteutettua astetta paremmin, mutta näissä tiloissa ne ovat toimineet. Seiniin on usein myös askarreltu jotain.

Pitkien jaarittelujen jälkeen, tässä seiniä/ovia "lasten makuun?" ja myös omaani ainakin työpaikalla:

Ylhäällä oleva kuva on "synttäriseinä" uni-/leikkihuoneessa, jokaisella lapsella ja aikuisella oli oma sirkushahmonsa ja syntymäpäivän koittaessa hahmo seisoi erityisellä alustalla ja kun juhlat oli juhlittu sai lapsi valita hahmolle ilmapallon. Kultaiset tähdet ovat tarranauhasta leikattuja ja kimaltelivat ihanisti myös valojen ollessa himmeinä, Värit olivat satumaiset ja pihan poikki kulki suklaatie. 2009

 

Muumilaakso, uimamajan suunnalta. Suuri seinä teos: Ihan vapaasti vesivärein maalattu muumiteemaisen vuoden iloksi.Työ tuli sirkuksen tilalle. Muumit on askarreltu värityskirjaa apuna käyttäen ja laminoitu. Ne on kiinnitetty kuvaan sinitarralla ja muumien paikkaa voi käytännössä vaihtaa. Kuva muutti mukanani ryhmää vaihtaessa ja iloitsee nyt pienten puolella uni-/leikkihuoneessamme. 2010

 

  Koiramäki ovessa. Tämä on yhteistyöllä tehty taideteos, maalamassa oli myös mahtavan taitava Kaisa! Olen piirtänyt kuvan ensin läpi koiramäen kirjan kannesta ja suurentanut palapalalta (samaa tekniikkaa käyttäen kuin suuressa muumikuvassa talomme seinään) kunnes kuva oli juuri sopiva lasioveen. Suuri kuva oli kiinni teipein lasin toisella puolella ja näin oli helppo maalata aivan kuin värittämällä värityskirjaa ja lisäämällä lopuksi ääriviivat. Työ on edelleen melko hyvässä kunnossa vaikka onkin jo yli 3 vuotta vanha ja maalattu muistaakseni lasimaalein. 2008

 Tämä on samalta muumivuodelta. "Muumimamman hillokellari" syntyi kellarimaiseen käytävään. Idea oli, että sinne sijoitettaisiin lasten tekemiä syksyisiä herkkuja. Innostuin sitten tekemään oikein koko seinän kokoisen kellarin lahjoitus tapeteista ja yllätinkin työtoverini, jotka olivat kuvitelleet kellarin ehkä noin 5 kertaa pienemmäksi. Teimme syksyn sadolle paperipusseista laarit kellarin lattialle, ja hyllyille lapset askartelivat mm. hillopurkkeja ja mehua. Kellarin tyhjennyksen yhteydessä lapset saivat liimata omat työnsä värilliselle A3 paperille ja niistä tulikin aika kivoja syksyn sadon kollaaseja (tulipa käytettyä hienoa sanaa). 2010

 Niin onko tämä muumivuodelta? No on tietysti! Olenko ollut jotenkin innostunut itse muumiteemasta? Ehkä... Tässä samalla tekniikalla maalaamani muumitalo lasioveen kuin yllä käytetyssä koiramäki kuvassa. Kuva on edelleen hyvässä kunnossa ja siihen on käytetty akryylimaalia ja ääriviivat on tehty permanent tussilla. 06/2010

 Ja nyt olenkin lentänyt toiseen siipeen. Sinne saavuttuani seinät olivat aivan tyhjillään (lapset olivat lähteneet lomalle ja paikka oli riisuttu lasten töistä). Tuli tarve saada jotain kivaa katseltavaa ruokahuoneeseen uuden alun iloksi. Niinpä vihreä lintuparvi pääsi istumaan kultaisille tarraoksille. Tarraoksat on leikattu kultaisesta tarramuovi rullasta jota olemme joskus saaneet lahjoituksena päiväkodille (lahjoitukset ovat usein todella ihania). Sitä ei kulunut suurtakaan pätkää (pisimmän oksan verran), vaikka siitä saikin näin suuren seinän kokoisen taideteoksen tehtyä. Pitkät oksat on leikattu yhtenäisestä palasta ja lyhyet oksat on liitetty pitkään ns. puskusaumana (tapetointitermiä lainatakseni toivonmukaan oikein). 2011

 Ja nyt olisi taas kamala hinku keksiä jotain uutta johonkin seinään! Onneksi meillä on vielä kotona 2 seinää joihin joskus saan keksiä jotain kivaa (ne on siis säästössä). Mutta jos sitten töissä joku päivä, edes vähän...