Kun isänpäivä lähestyy, mietimme töissä tätä jokavuotista kysymystä: miten lapset voisivat muistaa isää askartelemalla? Ryhmässämme on varsin pieniä ihmisiä 1-3-vuotiaita. Tätä ikuisuuskysymystä pohtiessa mieleeni tuli näkemäni juttu Taika lehdestä 09/2012 uudelta Paavon palstalta. Paavo poika oli askarrellut äitinsä avulla kutistemuovista avaimenperiä ja magneetteja. Pakkohan minunkin oli kokeilla olla kuin pieni Paavo ja koitin piirtää palaan arkista sekaisin viivoja kuin lapsi konsanaan.
Tässä hurmaava taideteokseni. Viivotin näyttää kokoa ennen kutistamista.
Sain arkin mukana myös ohjeen kutistamista varten. Arkin hankin Sinellistä. Ohje kuuluu näin:
Kutistemuovi eli krymppis
Kutistemuovi on jännittävä materiaali, joka muuttaa kokoaan lämmittäessä. Se on täysin vaaratonta, kun toimit ohjeiden mukaan. Kutistemuoviaskartelu sopii hyvin myös lapsille, mutta itse kutistusvaihe täytyy tapahtua aikuisten valvonnassa! Kutistemuovista saat helposti kivoja koruja, avaimenperiä, kylttejä, korviksia, magneetteja, mobileita yms. Stazon-leimasinväreillä voit leimailla kutistemuoville.
Toimi näin:
1. Leikkaa levystä haluamasi kuvio saksilla tai esim. Sizzix-kuvioleikkurilla.
2. Väritä kuvio mattapuolelta värikynillä, -liiduilla tai vedenkestävillä tusseilla. Kokeile värien kestävyys pienellä harjoituskappaleella.
3. Jos olet tekemässä ripustettavaa korua/koristetta, rei'itä levy ennen kuumentamista. Ota huomioon, että myös reikä kutistuu uunissa. Esim. avaimenperälle sopiva reikä täytyy olla kaksinkertainen.
4. Lämmitä uuni n.175 asteeseen. (Jos uuni on liian haalea, kuvio ei kutistu kunnolla. Jos uuni on liian kuuma, kuvio käpristyy ja vääntyy pilalle). Jos mahdollista kokeile ensin pienellä harjoituskappaleella onko uunin lämpötila sopiva.
5. Aseta kuvio oikeinpäin leivinpaperin tai folion päälle.
6. Pidä uunissa n.3 minuuttia. Kuviot käpristyvät ensin, mutta kun ne ovat täysin kutistuneet, ne oikenevat taas suoriksi. Otettuasi kuviot uunista, ne ovat KUUMIA! Ja muutaman sekunnin ajan muotoiltavissa jos on tarpeen.
PS. Valmiit, kutistuneet kuviot ovat napakoita ja paksumpia, kooltaan n. 1/5 alkuperäisestä ja paksuudeltaan n. 1,25 mm. Värit ovat alkuperäistä voimakkaammat ja pienet värien epätasaisuudet ovat hävinneet.
Ensin piirsin värikynillä arkista leikattuun palaan ja sitten tein vielä pieniä muotoiluja ja reiän reijittimellä ennen uuniin menoa. Uunissa kuvio alkoi melkein heti käpristymään. Tätä oli myös tänään lasten kanssa kiva seurata uunin lasin läpi. "Mitä ihmettä minun piirustukselle oikein tapahtuu?!" Käpristymisen jälkeen kuvio tosiaan suoristuu ja olen sen ottanut sitten melko pian sen jälkeen ulos uunista. Aikaa on kulunut n. 2 minuuttia käpristymiseen ja suoristumiseen.
Tässä vertailua kuinka pieneksi kuvio kutistui.
Sitten avainlenkki reiästä sisään ja avaimenperä on valmis! Reikä saisi mielestäni olla kyllä hiukan isompi, mutta itselläni ei ole muuta sopivaa työkalua tekemään valmiiksi pyöreää ja suurempaa reikää.
Ja tässä vielä pikkuneitien 3v. ja 2v. tämän päiväiset taideteokset (on kyl hienommat kun mun!):
Nyt kun tätä on livenäkin testattu lasten kanssa luulen, että näitä aletaan puuhailemaan myös töissä! Toivottavasti kenellekkään ei tule itku, kun oma piirustus kutistuu uunissa :) Itse alan miettimään mitäs kaikkea kivaa itselleni tästä materiaalista saisin, mietippä sinäkin!
2 kommenttia:
Juu, heti aloin miettiä :) Mistä olet hankkinut tuota kutistemuovia?
No ton ekan yhden hankin sinellistä ja nyt sitten hobbypointista Helsingistä (laitoin äitin vähän koukkaamaan työmatkalla sinne) :) Eli ainakin niissä molemmissa myydään niitä.
Lähetä kommentti