Avaimenperät on siis valmistettu kutistemuovista. Opinpa sitten että uuneissa on todella eroja. Kutistusprosessi ei onnistunut päiväkodin uuneissa. Ideana oli, että lapset saisivat myös nähdä tämän kutistumisen. Nyt osa sitten näki vain työnsä tuhoutuvan. Onneksi sain osan töistä kotiuunissa pelastettua. Kortit on lasten piirustuksia kartongilla, aikuinen liimasi piirustuksen vihreään paperiin kiinni, näin saatiin korttiin kehykset.
Tässä yhden lähemmäs 3-vuotiaan lapsen avaimenperä isille. Siinä on isin autot, ruohoa, taivas... Ja sitten ehdotin, että kirjoitetaanko siihen myös isi yhdessä, minut yllätettiin täysin, kun neitonen piirsi itse S-kirjaimen. Eipä tarvinnut sitten muuta kuin neuvoa, että vielä viivat kirjaimen molemmille puolille ja sana oli valmis! Voi ihanuutta. Tämäkin meni päiväkodin uunissa aivan rullalle ja luulin sen tuhoutuneen, se ei vaan auennut mitään konsteja käyttäen. Kotona uunissa työ suoristui kun laitoin sen sinne uudestaan.
Lahjat käärittiin kuitukankaaseen ja nyytti suljettiin nauhalla.
Tämä kortti meni sitten ihan omalle isille! Onnea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti