Isänpäivä puuhastelut 2016

 Sunnuntaina juhlittiin ja lahottiin isejä. No meidän kotona "pappaa" ja onpa tässä myös esillä poikani teokset vaarilleen ja faffalleen. Askartelijana on siis toiminut 1v 9kk poikani, välillä enemmän ja vähemmän autettuna. Hän on kyllä niin innokas näissä puuhissa!

 Poikani hakee aina välillä maalaus essun ja ilmoittaa "maalaa", kun hän toivoo, että maalataan. Ulkona oli tullut juuri iso kasa lunta ja maa oli valkoisenaan. No me maalattiin sitten lunta!

 Siinä maalatessa tulikin idea, että tehdään näistä isänpäiväkortteja. Iso jääkarhu on tehty maalaamalla käsi ja painamalla sormin lisäksi korvat ja töpöhäntä. Pieni karhu on painettu nyrkin sivulla ja sille om sormella painettu korvat, tassuja näkyviin ja töpöhäntä.

Tällaiset kolme korttia tuli. Piirsimme yhdessä jääkarhuille silmät ja nenän ja kynnet mustalla tussilla. Lisäksi poikani sai liimata kuviin sydän tarroja.

 "Hyvä isä on tehty lempeästä mielestä, 

kannustavasta kielestä, suuresta sylistä 

ja ripauksesta hyväntahtoista veijaria."

 Tämä oli tekstinä kortin takana 💕

 Sitten lahjojen kimppuun... avaimen perät kutistemuovista ja niille lahjakotelot.

 Ensin etsimme autolehdistä papan, faffan ja vaarin auton merkit.

 Pappa oli itse mukana vähän auttamassa tässä askartelussa. He koristelivat pojan kanssa kopiopaperilla päällystetyt tulitikkuaskit. Askeihin sai piirrellä kynillä.

 Piirtely jäi heti kun poika bongasi liimapuikon. Sitten piti saada jo päästä liimaamaan. On kyllä näppärät otteet liimaajalla!

 Sitten oli minun vuoro päästä askartelemaan pojan kanssa. Maalasimme pojan valitsemalla akryylivärillä käden ja painoimme sen kutistemuoville.

 Sitten kun maalit olivat kuivuneet, kuviot leikattiin ja tehtiin reikä ennen kutistamista.

 Ohjeet kutistemuoviin löytyy täältä.

 Tässä kuva ennen uuniin menoa.

 Ja tässä kun kädet tulivat uunista. Pinta ei ole aivan tasainen, maali on mennyt vähän "ryppyisen" tuntuiseksi verrattaen muilla väreillä tehneenä. Samanlaisia käsiä askartelimme myös pienellä taaperoporukalla ennen isänpäivää.

Sitten pujotettiin avainrengas reiästä ja koko avaimenperä viesteineen auton sisälle askiin.

 Tässä ollaan sitten jo valmiita. Näillä innostuttiinkin kovasti myös leikkimään. Renkaina on muuten käytetty tuollaisia koristekiviä joita joskus ollut kynttilöiden kavereina, ne kiinnitettiin kuumaliimalla. Pappa liimasi, mutta poikani sai valita kivet.

Poikani rakastaa kun pappa on tehnyt hänelle aamuisin välillä paistettuja kananmunia. No tämä lahja oli kyllä niin osuva, se nimettiin muna-alustaksi. Siihen pappa voi laittaa paistinpannun, kun on paistanut kananmunia. Tämä valimistettiin avoimessa päiväkodissa. Lisäksi ostimme paketin luomumunia.

Ja sai se isäntä kauan himoitsemansa suklaapommin, joita olen välillä joillekin antanut lahjaksi. Ja poikani auttoi myös minua koristelemaan minun antamani lahjan paketin.

Siinäpä oli taas juttua kerrakseen...

Isänpäivä oli jo!

Kortti isälleni, vaarille. Takapuolelle piirsin leikkisästi oman käteni ääriviivat.

Varmaan sitä juhlineet jo huomasivatkin sen jo menneen? Tässä vähän isänpäiväjuttuja näin jälkikäteen...

Olemme innostuneet käymään paikallisessa avoimessa päiväkodissa. Suosittelen lämpimästi muillekin. Sielläkin oli mahdollista askarrella isälle kortti ja lahja.

Meillä kyllä oli jo molemmat aikalailla valmiina, mutta ohjaaja innosti puuhastelemaan, niin teimme osittain yhdessä tälläiset taideteokset. Syntyi kortti ja tiskirätti, johon kotona lisäsin vielä kangastussilla tekstin isi pyyhkii.

 Tänä vuonna vietettiin siis mieheni ensimmäistä isänpäivää. Vielä en ole niin huippu äiti, että olisin osannut taiteilla vauvaa hoitaessa aamupalan sänkyyn, mutta ei täällä kuitenkaan nälkäiseksi jääty.

Huom! Kinkut leikattu sydämen muotoon :)

 Aamupalan ja lahjojen lisäksi teimme mukavan reissun oman isäni luo, jossa söimme herkkuruokaa ja tätä pannupizza-kakkua. Nam!

Tässä myös samaa tekniikkaa veljelleni tehdyssä synttärikortissa, kuin tämän vuoden isänpäivä ja äitienpäivä-korteissa. Näin painat jäljen korttiin.

Kravaatit heilumaan!

Vielä alkuviikosta meidän ryhmässä ei ollut ideaa valmiina isänpäivän varalle, mutta nyt on! Näitä pääsemmekin aloittelemaan varmaan jo osan kanssa ensiviikolla, kaulaan ripustettavia kravaattikortteja.Tässä ideassa yhdistyy Isäpäivä lahja ja kortti samassa.

 Pohjaväreiksi valikoitui mustaa, harmaata ja valkoista kartonkia. Lapset saavat valita itselleen mieleisensä. Kravaatin yläosaan tehdään kaksi reikää, joista pujotetaan nauha. (Hommaan soveltuisi myös ohut pyöreä kuminauha, mutta sitä ei löytynyt kaapeista.)

 Nauhojen päät solmitaan kuin kaulakoruissa. Solmu tehdään nauhaan jättämällä toinen nauha kulkemaan solmun läpi. Ja toinen nauhanpää solmitaan vastaavasti toisen nauhan ympärille. Näin solmut liikkuvat ja kravaatin voi kiristää tiukemmalle kaulan ympärille.

 Sitten liimaillaan erivärisiä kangastilkkuja kartongin päälle. Pohjan ei ole pakko peittyä kokonaan, lapset saavat käyttää omaa näkemystään, koska tilkkuja on riittävästi.

Kravaatin taakse voi sitten kirjoitella isänpäiväterveisiä. Saa nähdä kuinka tämä sujuu ihan ryhmän pienimmiltä :)

Isänpäivä lähestyy -askartelua päiväkodissa

Ssshhhhh! Nämä ovat meidän salaisuuksia iseille. Isänpäivän ja äitienpäivän alla meillä puhutaan salaisuusasioita päiväkodissa. Useinkaan eivät nämä pienet ihmiset ehkä vielä osaa pitää salaisuuksia, mutta haittaakse? No ei! Kaikessa touhuumisessa lasten kanssa on tärkeintä se itse tekeminen ei niinkään lopputulos, työ on onnistunut jos sitä tehdessä on ollut mukavaa!

Me teimme/teemme tänän vuonna kahdenlaisia kortteja, sillä ryhmässämme on taidoiltaan hyvin erilaista porukkaa (johtuen varmaankin iästä 1-3v.). Molempien korttien alkuperäisidea on tullut jostain askarteluaiheista blogeja selatessa, en siis väitä omiksi ideoikseni, mutta annetaan hyvän kiertää. Molemmissa korteissa on isä vähän eritavalla toteutettuna.'

Helpompi kortti (ja myös nopea, jos ei jaksa vielä pitkiä aikoja keskittyä) :

Käteen levitetään "hiusväriä" eli maalia kaikkkiin sormiin. Maalin laittaminen iholle voi olla joillekin järkyttävä kokemus, varsinkin jos se on ihan uutta.

 Käsi painetaan paperiin ja varmistetaan, että jokainen sormi on osunut. Työn annetaan kuivua.

 Tussilla piirretään itse tai aikuisen kanssa naamaan eli kämmenosaan jossa ei ollut maalia silmät ja suu. Kuvio leikataan irti, lapsi voi osallistua leikkaamiseen omien taitojen mukaan. Ponnahdussakset ovat erittäin kätevät myös ihan pienten kanssa leikatessa. Saksia löytyy monenlaisia jotka pitävät sisällään ponnahdusominaisuuden. Meillä on käytössä välillä myös "tandem"-sakset, joihin saa sekä aikuisen, että lapsen sormet samaan aikaan.

 Työ liimataan lapsen valitsemaan korttipohjaan ja koristellaan. Tämän kortin taiteilija valitsi isälleen vaaleanpunaisen rusetin, jonka leikkasimme yhdessä. Lisäksi isän korvaan on lentänyt jumbolävistäjällä tehty sydän.
Olen nähnyt myös samalla tekniikalla valmistetun äidin, äidillä voi olla vaikka rusetti hiuksissa.

Vaativampi kortti (sisältää saksien käyttöä, tekeminen vie pidemmän ajan):

Olin ensin ajatellut, että tämä askartelua on niin vaativa, että se on hyvä tehdä yksi lapsi kerrallaan, mutta lapset olivat eri mieltä. Koska ei osattu päästä ratkaisuun kuka pääsee ensimmäisenä askartelemaan, kolme kolme-vuotiasta pääsi yhtäaikaa hommiin. Kerroin heille, että voi joutua aina hetken odottamaan vuoroaan, kun heitä on enemmän kuin aikuisia.

Teimme hommaa sitten sarjatyönä. Ja lapset olisivat jaksaneet tehdä vaikka kuinka kauan! Olin aivan yllättynyt pienten ihmisten keskittymiskyvystä! Ensin jokainen sai valita isälle naamanvärin. Piirsin kuvion lapsen valitseman väripaperin taakse, ja leikkasimme kuviot irti yhdessä lasten kanssa. Samalla pääsimme harjoittelemaan kehon hahmotusta, mietimme aina myös omista naamoista missä kohdassa on esim. silmät ja onko nenä silmien yläpuolella vai alapuolella jne. Mietimme myös mitä erityis tuntomerkkejä omalla isällä on. Onko partaa? Viikset? Pieni vai iso? Juhlan kunniaksi isä saattoi pukeutua kravaattiin tai solmioon.

 Kortin takana on lapselle tehty haastattelu isästä. Jonka voit halutessasi kurkata tästä: Haastattelu isästä. (toimii myös äitienpäivänä äideistä)

 Kyllä on meidän ryhmän lapsilla ihania isejä, katsokaa vaikka!

Isänpäivä - lahjat päiväkodissa

Viime viikonloppuna juhlittiin isejä. Saimme päiväkodissa myös pikkuisten kanssa puuhailtua kortit ja avaimenperät suunnitelmien mukaan. Tadaa tässä ne ovat:

 Avaimenperät on siis valmistettu kutistemuovista. Opinpa sitten että uuneissa on todella eroja. Kutistusprosessi ei onnistunut päiväkodin uuneissa. Ideana oli, että lapset saisivat myös nähdä tämän kutistumisen. Nyt osa sitten näki vain työnsä tuhoutuvan. Onneksi sain osan töistä kotiuunissa pelastettua. Kortit on lasten piirustuksia kartongilla, aikuinen liimasi piirustuksen vihreään paperiin kiinni, näin saatiin korttiin kehykset.

 Tässä yhden lähemmäs 3-vuotiaan lapsen avaimenperä isille. Siinä on isin autot, ruohoa, taivas... Ja sitten ehdotin, että kirjoitetaanko siihen myös isi yhdessä, minut yllätettiin täysin, kun neitonen piirsi itse S-kirjaimen. Eipä tarvinnut sitten muuta kuin neuvoa, että vielä viivat kirjaimen molemmille puolille ja sana oli valmis! Voi ihanuutta. Tämäkin meni päiväkodin uunissa aivan rullalle ja luulin sen tuhoutuneen, se ei vaan auennut mitään konsteja käyttäen. Kotona uunissa työ suoristui kun laitoin sen sinne uudestaan.

 Lahjat käärittiin kuitukankaaseen ja nyytti suljettiin nauhalla.

Tämä kortti meni sitten ihan omalle isille! Onnea!