Puuhommia

Aikuisista on kiva ottaa mallia ja keväästä, kun aikuiset innostuivat remontoimaan pihalla saunaa, niin pojankin piti päästä nikkaroimaan. Nauloja on aina kiva nakutella ja ottaa irti. Työmaan viereen tulikin pojalle oma nikkarointipaikka. Toisten jämäpalat olivat hänen aarteitaan. (Edellisessä postauksessa kerroinkin viimeisimmästä puutyöstä, josta tuli kyltti)

Yhtenä päivänä kesäkuussa yhteistyössä nikkaroimme löytämistämme paloista hienon lavaauton. Itse taas nakutin nauloja alkuun ja poika sai paukutella naulat kiinni. Yllättävän näppärästi kävi! Renkaat kiinnitimme puuliimalla. Ne eivät kestäneet nauloilla hakkaamista.

 Kun osat olivat paikoillaan sai taiteilija maalata autonsa akryylimaaleilla.

 Hauska huomata, miten usein lapset ensin käyttävät kaikkia ihania värejä ja lopuksi musta tulee ja peittää paljon alleen.

Lopputuloksena saatiin hieno auto leikkeihin. Tältä on mm. saanut tilattua hienoja kivi kuljetuksia eri työmaille.

Siitä tulikin kyltti

Hei pitkästä aikaa!

Aika vaan menee ja en meinaa pysyä sen perässä. Koin pienen järkytyksen tuossa joku aika sitten, kun taas etsin jotain tietoa itselleni blogista ja etusivulla minua tervehti joulukuun postaus Max-tontusta. Tuli aivan epätodellinen olo, että enkö todella ole päivittänyt blogia yhtään tänä vuonna! En näköjään...Joka välissä, missä ehtii sitä on tullut kyllä käytyä askartelukaapilla, välillä yksin ja välillä poikani kanssa. No, mutta jos nyt sitten vähän joulun vastapainoksi kesäistä tunnelmaa.

Helteet sen kun jatkuvat ja hiki tulee ihan vaan paikallaan ollessa. Lapseni kuitenkin kaipailee puuhastelua ja seuraa, niin tänään sitten yhtenä yhteistyönä saatiin aikaiseksi hieno kyltti, mummin tulevaan remontoituun pihasaunaan. Se syntyikin vähän kuin puoliksi vahingossa.

Ensin nähtiin saunan remonttityömaalla kivoja peniä nauloja, sitten etsittiin sopiva lauta. Nikkarointia on täällä muutenkin nyt harrastettu keväästä, joten tänään päätin ehdottaa, mitä jos nauloista tekisi jonkun kuvion. Mietimme mikä kuvio se voisi olla. Annoin sanallisia esimerkkejä ja niistä sitten poikani valitsi sydämen. Siinä kun nauloja nakutimme, saimme idean, että tehdään siitä mummille yllätyskyltti saunaan. Piirrettiin nauloille paikat. Poikani oli tarkka, että hän sai ottaa naulan rasiasta ja valita mihin kohtaan merkeistä se laitetaan. Nakutin hieman alkuun, jotta naula tarttui ja poikani sai nakutella loput.

Sitten valittiin sopivaksi maalin väriksi valkoinen. Maalina käytettiin akryylimaalia. Sitä sudittiin pienin pensselin koko työn ympäri. Eipä tosiaan tajuttu ensin maalata työtä, kun emme tienneet maalia tarvitsevamme tässä hommassa. Maali kuivui nopeasti.

Sitten meillä olikin välissä leikkiä, jossa poikani etsi kanssani "aarretta", kaikki eri kirjaimet johdattivat meitä sisällä eri paikkaan. L kirjaimesta keksittiin mennä lankakoria kaivelemaan ja etsimään sopivat langat nauloihin kieputeltavaksi. Uusi sauna on sisältä harmaan, valkoisen ja mustan sävyinen, joten valitsimme mustaa ja harmaata sydämeen. Kieputimme lankaa yhdessä, kun huomasimme, että se on vielä vaikea saada pysymään tarpeeksi tiukalla tämmöisen "pienen ison" ihmisen käsillä. Kieputellessa lankaa, mietimme voisiko kylttiin mahtua vielä jotain tekstiä. Pyörittelimme eri vaihtoehtoja, joista poikani mielestä paras oli pelkkä "sauna".

Sielläpä kyltti koristaa nyt saunan ovea. Olipa kiva projekti. Tällaisia pieniä sisustuskylttejä voisi hyvin tehdä vaikka pienenä tuliaisena joskus jollekin. Siispä käytän myös tunnistetta lahjaidea jälleen. Sieltä tunnisteista, kun on kätevä käydä välillä etsimässä ideoita.

Hyvää uutta vuotta!

Uusi vuosi on täällä, mutta luulen, että vanhat kujeet kuitenkin jatkuvat. Toivottavasti kuitenkin vuoden aikana saan taas tehtyä kivoja juttuja itseni ja muiden iloksi ainakin ommellen ja askarrellen. Muutama nikkarointikohde kotonakin olisi kiva saada valmiiksi.

Tänään kävimme taas avoimessa päiväkodissa ja siellä oli näin hauska rakettiaskartelu. Piti ihan tallentaa se tänne itsellekin muistiin. Samaa tekniikkaa voisi ehkä hyödyntää jossain muussakin puuhassa joskus taaperon kanssa. "En mä usko, että me mitään essua tarvitaan..." No olisi ehkä kumminkin pitänyt ottaa. No ehkä paita vielä puhdistuu pesussa.

Raketit syntyivät mustalle paperille hapsuille leikatulla paperirullan hylsyllä (huom, ei sellaisella veteen liukenevalla). Maalia oli pieninä pisaroina muoviastiassa, johon rullaa sai töpötellä. Tosi hauska rakettiaskartelu ja sopii kaiken ikäisille. Isommat voivat vaikka itse valmistaa tuon rullan jolla raketteja painetaan.

Hyvää tätä vuotta!

LUUKKU 18 - Lumilyhty

No nyt niitä aarteita sitten sieltä joulupolun lopusta. Ne olivat lyhtyteemaiset, lasiset lumilyhdyt led kynttilöillä.

Lumilyhty led-kynttilälle

 Näiden valmistukseen tarvittiin acryylimaalia, töpötin ja sopivat lasipurkit. Nämä purkit on pienempiä hedelmäsosepurkkeja.

 Jostain syystä nämä tuli askarreltua lähes pilkko pimeässä. Oli aika ihana tunnelma töpötellä maalia hiljaisuudessa ja nähdä lumilyhdyn syntyvän kynttilän ollessa kipossa samaan aikaan.

 Valo kasvoi kokoajan kun purkkeja tuli lisää.

 Myös poikani tahtoi tehdä muutaman oman maalauksen purkkeihin myöhemmin. Niihin tarvittiin myös vähän hilettä. (Sitä varmaan löytyykin nyt meiltä vielä vuoden vähän joka paikasta)

Pieneen lumiseen purkkiin voi kiinnittää vaikka joulutervehdyksen askartelijalta itseltään.

LUUKKU 17 - Petteri punakuono

No niin täälä on Petteri päässyt myös jo koristamaan poikani huoneen seinään. Tämän teoksen teimme samalla kun painoimme kuusen jalat, kun poikani tahtoi lisää maalia jalkoihin ja käteenkin piti saada.

Poro käsistä ja jalasta

 Siinä hän nyt on poro, painettuna yhdestä jalkapohjasta ja molemmista käsistä. Lisäksi teimme yhdessä kaulan, silmät ja nenän. Tämä on aika hauskan näköinen kaveri piristämässä seinää.

Ja maalausinto ei meinnaut millään loppua...niin kauan tehtiin kun virtaa riitti. Tässä haluttiin maalata liilaa. Löytyi sitten liila paperi vision toteutukseen. <3

Kuusta ei ole vieläkään, mutta tänään olin itse laulamassa Lohjan Prismalla flash mobissa, poikani oli myös siellä mukana. Oli ihan jännä kokemus!

LUUKKU 15 - kuusen jalka

Jouluhan on jo ihan kohta! Itse luulin, että tänäkin vuonna valmistan lahjat jotka ajattelin itse tehdä ajoissa. No taas kävi toisin ja ompelukone on surissut aina, kun siihen on ollut mahdollisuus. Pitää vähän auttaa pukkia. Tällä viikolla olemme olleet myös lasten joulukirkossa ja postittaneet joulukortteja. Olemme myös askarrelleet poikani kanssa ja täältä luukusta löytyy nyt maalausta. Teimme jaloista kuusen jalat. Katso alta lisää!

Kuusen jalka

 Tähän hommaan tarvittiin punainen ja vihreä sormiväri, pensseli ja vihreä kartonki. Lopuksi vähän kultaisia tarroja.

 Tämä maalaus tehtiin kylpyhuoneen luona, jotta pesupaikka oli tarpeeksi lähellä.

 Ja tämmöiset kuusen jalat tuli. Näitä on muuten joskus tullut tehtyä lasten kanssa päiväkodissa. Kurkista vaikka.

LUUKKU 10 - Väripeli

Täältä luukusta ei löydy kuusen palloja, mutta jotain muuta pyöreää. Yhtenä iltana tässä askartelin pojalleni pelin, jota voi käyttää monipuolisesti myös muissa leikeissä. Hän oli saamastaan pelistä aivan onnessaan. Eilen vielä kävimme yhdessä ostamassa pelille pienen laatikon.

Väripeli

Väripeliä varten valmistin 10 eriväristä pelinappia pilttipurkin kansista ja kartongista. Jokaiselle nappulalle tein myös parin. Lisäksi valmistin yhden "jokeri", jolle voi keksiä eri merkityksen ja se tuo peliin uusia puolia ja vaikeusastetta.

 Väripeliä voi pelata muistipelinä tai etsimispelinä yksin tai yhdessä. Taapero oppii myös pelin kautta oman vuoron odottamista, värien nimiä, tunnistamaan samanlaisen jne.

 Itse aloittaisin pelaamisen harjoittelun etsimispelinä. Etsimispeliä olemme pelaneet muuten samoin kuin perus muistipeliä, mutta siinä paria etsitään niin kauan, kunnes se löytyy. (joko niin, että lapsi etsii kokoajan tai etsitään vuorotellen) Esim. Käännetään esiin sininen ja sitten aletaan etsiä samanlaista. Jos tulee väärän värinen nappula käännetään takaisin nurinpäin. Tälla tavalla on helpompi myöhemmin siirtyä opettelemaan muistipelin sääntöjä. Ja kun sama väri löytyy riemuitaan siitä isosti.

 Perus muistipelinä pelaten, jossa jokeri on mukana (näkyy kuvassa) voi sen osuessa kohdalle sopia mitä tapahtuu. Esim. jäljellä olevat pelinappulat sekoitetaan uudelleen tai tapahtuu sekoitus sekä ötökkä vie mahdollisesti yhden jo löydetyn parin. Merkityksiä voi keksitä lisää. Pieni lapsi pitää rutiineista, joten luulen, että kun joku merkitys on alkuun valittu sen muuttaminen voi sekoittaa liikaa.

Poikani kanssa aloitimme harjoittelun ensin ihan kahdella parilla etsimispelinä ja jo se oli hänestä hurjan kivaa ja jännää. Sitten lisäsimme aina uuden värin kerrallaan peliin mukaan.

 Kerroin, että värit menevät piiloon ja ne sekoitetaan. Hän meni aina itsekin piiloon samalla kun väritkin. Sitten sanoin saa tulla ja täällä kuuluikin jo "tullaan, tullaan".

 Suosikkiväriksi joka halutaan aina peliin mukaan, on tullut liila.

 Ja sitten kun oli jo neljällä parilla pelattu, olisi kaikki pitänyt saada mukaan :)

 Hauskinta näillä on nyt pari päivää ollut leikkiä maalausta. Olemme maalanneet toisiamme pumpulia ja pensseliä käyttäen. Poikani on saanut valita aina värin, kun olen kysynyt vaikka millä värillä posket maalataan jne. Hän on nyt innostunut myös maalaamaan näillä legoukkeleita.

Näillä voi leikkiä muitakin vuorovaikutusleikkejä. Värinapeilla voi vaikka koristella lapsen hänen maatessa lattialla ja kokeilla pysyykö vaikka 10 eri väriä hetken lapsen päällä, kun hän on paikallaan.

Suosittelen kokeilemaan näillä myös myrkkymarja leikkiä!

Kyllä nyt sai halvalla kivan opettavaisen pelin/leikin. Suosittelen tekemään oman vaikka pukin konttiin!

LUUKKU 1 - Pipari askartelu

Minä päätin tehdä itselleni ja vaikka, myös sinun iloksesi blogiini joulukalenterin, jossa on joka päivä jotain askartelua, puuhaa, tunnelmaa....uutta ja vanhaa muistin virkistykseksi. Ei sitä vielä tiedä mitä kaikkea, kun en itsekään vielä tiedä ;) saa liittyä seuraamaan!

Poikani on vielä kuitenkin sen verran pieni, ettei välttämättä perusta hienoista kalentereista (on meillä kyllä ikisuosikki Partiolaisten joulukalenteri, mutta siitä hän haluaisi avata aina sen saman ensimmäisen luukun) ajattelin, jos tämä blogini kalenteri ilahduttaa myös häntä, kun välillä pääsemme yhdessä touhuamaan jouluisia juttuja.

Aloitetaan pipareista!

  

Askartelukaverini on siis oma taaperoni 1v 10kk ja hänen kanssa päätimme aloittaa koristeiden valmistelun pipareita maalailemalla.

Leikkasin ruskeasta kartongista ison kasan pipareita. Ajattelin, että itsekin voin niitä maalata.

 Tämä innokas sormiväritaiteilija olisi helposti maalannut yksin koko pinon pipareita.Ja kun ne loppuivat teimme vielä yhden suuren sydänpiparin, jota sai sitten vielä koristella.

 "Maalaa, palloo, pa-rii..."

 Osan pipareista laitoin leivinpaperille ja mustaan tausaan kiinni (kuin uunipelti). Ne pääsivät muiden töiden viereen pojan seinälle.

Ja osasta tuli ripustettavia koristeita. Nämä sujahtelivat vielä piiloon ;)

 Suuren piparin poikani tahtoi omaan ikkunaansa koristeeksi.

Ei kun pipareita askartelemaan!

Isänpäivä puuhastelut 2016

 Sunnuntaina juhlittiin ja lahottiin isejä. No meidän kotona "pappaa" ja onpa tässä myös esillä poikani teokset vaarilleen ja faffalleen. Askartelijana on siis toiminut 1v 9kk poikani, välillä enemmän ja vähemmän autettuna. Hän on kyllä niin innokas näissä puuhissa!

 Poikani hakee aina välillä maalaus essun ja ilmoittaa "maalaa", kun hän toivoo, että maalataan. Ulkona oli tullut juuri iso kasa lunta ja maa oli valkoisenaan. No me maalattiin sitten lunta!

 Siinä maalatessa tulikin idea, että tehdään näistä isänpäiväkortteja. Iso jääkarhu on tehty maalaamalla käsi ja painamalla sormin lisäksi korvat ja töpöhäntä. Pieni karhu on painettu nyrkin sivulla ja sille om sormella painettu korvat, tassuja näkyviin ja töpöhäntä.

Tällaiset kolme korttia tuli. Piirsimme yhdessä jääkarhuille silmät ja nenän ja kynnet mustalla tussilla. Lisäksi poikani sai liimata kuviin sydän tarroja.

 "Hyvä isä on tehty lempeästä mielestä, 

kannustavasta kielestä, suuresta sylistä 

ja ripauksesta hyväntahtoista veijaria."

 Tämä oli tekstinä kortin takana 💕

 Sitten lahjojen kimppuun... avaimen perät kutistemuovista ja niille lahjakotelot.

 Ensin etsimme autolehdistä papan, faffan ja vaarin auton merkit.

 Pappa oli itse mukana vähän auttamassa tässä askartelussa. He koristelivat pojan kanssa kopiopaperilla päällystetyt tulitikkuaskit. Askeihin sai piirrellä kynillä.

 Piirtely jäi heti kun poika bongasi liimapuikon. Sitten piti saada jo päästä liimaamaan. On kyllä näppärät otteet liimaajalla!

 Sitten oli minun vuoro päästä askartelemaan pojan kanssa. Maalasimme pojan valitsemalla akryylivärillä käden ja painoimme sen kutistemuoville.

 Sitten kun maalit olivat kuivuneet, kuviot leikattiin ja tehtiin reikä ennen kutistamista.

 Ohjeet kutistemuoviin löytyy täältä.

 Tässä kuva ennen uuniin menoa.

 Ja tässä kun kädet tulivat uunista. Pinta ei ole aivan tasainen, maali on mennyt vähän "ryppyisen" tuntuiseksi verrattaen muilla väreillä tehneenä. Samanlaisia käsiä askartelimme myös pienellä taaperoporukalla ennen isänpäivää.

Sitten pujotettiin avainrengas reiästä ja koko avaimenperä viesteineen auton sisälle askiin.

 Tässä ollaan sitten jo valmiita. Näillä innostuttiinkin kovasti myös leikkimään. Renkaina on muuten käytetty tuollaisia koristekiviä joita joskus ollut kynttilöiden kavereina, ne kiinnitettiin kuumaliimalla. Pappa liimasi, mutta poikani sai valita kivet.

Poikani rakastaa kun pappa on tehnyt hänelle aamuisin välillä paistettuja kananmunia. No tämä lahja oli kyllä niin osuva, se nimettiin muna-alustaksi. Siihen pappa voi laittaa paistinpannun, kun on paistanut kananmunia. Tämä valimistettiin avoimessa päiväkodissa. Lisäksi ostimme paketin luomumunia.

Ja sai se isäntä kauan himoitsemansa suklaapommin, joita olen välillä joillekin antanut lahjaksi. Ja poikani auttoi myös minua koristelemaan minun antamani lahjan paketin.

Siinäpä oli taas juttua kerrakseen...