Joulu: salaisuudet paljastuvat

Tänä vuonna ideana oli tehdä lahjoja taas myös itse, mutta ihan kaikki ei päässeet ideasta toteutukseen ja jouduin turvautumaan kaupallisen joulun antimiin (ei niissäkään kyllä mitään vikaa ole). Tässä kuitenkin jotain mitkä pääsivät ideasta toteutukseen asti ja kätkeytyivät lahjapaperiin...

Pipi-tyynyjä prinsessoille omalla lintukuvalla.

 Virkattu pipo puro-langasta, jossa irrotettava pitsikukka-kehikolla tehty kukka helmikoristeilla.

Pallotunika, joka on valmistettu samaan tapaan kuin edellinen. Tämä on kuitenkin vielä hitusen pidempi.

 Magneetteja jääkaapin oveen, olenpa itsekin yhdessä noista kuvista...

 Aforismeja tauluissa, ihania sisustuselementtejä. Olen itsekin saanut tällaisen kerran lahjaksi, mutta tekstillä jossa mietitään ystävyyttä. Se löytyy työhuoneemme seinältä.

 Rakkaalle käsiin lämpöä, Novitan kevään 2012 lehden malli nro 5 ilman nappeja. Heidän edeltäjänsä voit kurkata täältä.

 Ja nyt uutta vuotta kohti uusin kujein!

Puhelinpussi ja pari tyynyä

Sain neljä virkattua tilkkua mummiltani ja mummi ihan itse ehdotti, että teen niistä kännykkäpussin. No päätin sitten toteuttaa idean ja nyt kännykkä pääsee sujahtamaan pehmoiseen suojaan!

 Tässä yksi tilkuista, ennen käsittelyä.

 Virkkasin osat toisiinsa valkoisella langalla, joka oli hieman paksumpaa kuin tilkuissa ja en tietenkään myös löytänyt kaapistani langan vaatimaa koukkua, vaan numeron liian suuren. Otin myös tilkusta mallia ja tein vähän sitä mukaillen yhden valkoisen tilkun, jonka kiinnitin pussukan kanneksi. Nappi löytyi laatikosta. Virkkasin myös nyörin pussukkaan, jotta sen saa tarvittaessa roikkumaan vaikka kaulaan tai naulaan. Tulipa tosi hieno riimi!

Niin ja mitäs nämä nyt sitten ovat? No uudet sohvatyynyt, jotka koittavat antaa väriä muuten harmaaseen sohvaan ja arkeen. Kangas löytyi tyttöjen ikea reissulta. Ja eihän siinä kotiin tultua mennyt kuin reilu tunti, kun päälliset oli jo ommeltu. Ne on irroitettavat, joten ne saa pestyä pelkkineen päällisineen jos tarve. Ei kuitenkaan tarvitse tahalteen tulle sotkemaan niitä :)

Terveisiä myös lampulta! Spotit on nyt isän avustuksella asennettu. Nyt sitten tarvitaan taas lisää käsiä, jotta lankku saadaan ripustettua kattoon. Kyllä se vielä tänä vuonna valmiiksi tulee... :)

Myrkkymarja!

Tässä on 2010/10 valmistunut lahja ihanalle tärkeälle tytölle, joka täytti tällöin 3-vuotta. Idea lähti jälleen töistä, kun yksi työkavereistani oli jostain keksinyt tehdä myrkkymarja pelin ihan "oikeilla marjoilla". Virkkasimme yhdessä suureen koriin läjän erivärisiä marjoja, tutusta leikistä tuli vieläkin houkuttavampi. Leikkiä voi siis leikkiä myös ihan leluilla ja siitä on varmaan samoilla säännöillä jokin toinenkin nimitys, mutta meillä se on ollut myrkkymarja.

Sopiva laatikko löytyi Tiimarista. Koristelin sitä tusseilla. Kanteen tein marjojen kuvia ja laatikon pohja oli "kori" ruutukuviolla.

Laatikkoon mahtui 16 marjaa.

 Pelin ohjeet oli liimattu kannen alle.

 Peli alkaa! Marjat levitetään esille ja ensimmäinen marjastaja poistuu tilasta tai kääntyy piirissä selin ja sulkee silmänsä. Joku sovittu pelaaja valitsee yhden marjoista ja näyttää sitä sormellaan muille. Se marja on myrkkymarja.

 Poimija saapuu/kääntyy ja alkaa yksitellen poimia marjoja koriinsa. Muut laskevat poimittuja marjoja. Jos pelaaja poimii marjan joka on myrkyllinen huudetaan: MYRKKYMARJA!

 Marjan sisällä on 40mm massapallo.Tässä vielä näkyvillä marjojen erilaisia lehtiä.

 Myrkkymarja peli on jälleen tekeillä, tällä kertaa omaksi ja leikkimään saapuvien iloksi. Kaksi pientä juhannusneitiä ovat keksineet minulle myös tästä pelistä ihan oman versionsa, saan etsiskellä jo valmistuneet pallerot talon kätköistä. Tässä vaiheessa kolme on jo löytynyt! Kun vaan muistaisi montakohan niitä on tullut jo tehtyä..

Juhannusiloa ja sateen ropinaa! Älkää syökö myrkkymarjoja syökää mansikoita!

Nurkassa

 No niin samassa nurkassa taas ollaan, kuin viimeksikin. Eli makuuhuoneen nurkassa. Ostettiin eilen kaksi vanhaa (kaupassa luki "aidosti vanhaa") laatikkoa. Päätettiin, että niistä syntyy meille puuttuvat yöpöydät. Kaikki laatikot oli hiukan erilaisia, mutta koitettiin löytää kaksi melko samanlaista yksilöä. Kaupungilla niitä kanniskellessa vaatteet tulivat aivan likaisiksi. (Laatikot olivat siis myös aidosti likaisia.)

Kotona niille näytettiin ensin harjaa terassilla, ei tehonnut. Sitten testivoittaja imuria, ei auttanut. Sitten vain laatikoiden kanssa jynssäys pesuun suihkuun ja jo lähti pinttynyt multa ja tilalle tuli kostea tolun tuoksu.

Halusimme tehdä laatikon sisälle yhden hyllyn ja eri vaihtoehtojen ja visioiden jälkeen suunnittelin hyllyn valmiista ruskeasta "puuritilä matosta", joka löytyi myös halvalla kaupasta. Tällä kertaa toteutus jäi Jonakselle ja näin tästä tulikin ihan yhteinen askarteluprojekti.

Puuritilikön osat ovat toisissaan kiinni nauhalla joka kulkee puiden läpi. Leikkasin levyn kahtia ja vielä molemmista levyistä irrotettiin kaksi rimaa tukipuiksi hyllyn alle. Tukipuut sahattiin oikean mittaisiksi ja niihin kiinnitettiin naulat, joiden tarkoitus on lukita ritilikkö paikoilleen vähän niin kuin sängyn sälepohja kiinnittyy. Myös hyllyn rimoja täytyi sahata, jotta ne mahtuivat laatikon sisälle. Ensin kiinnitettiin tukipuut paikalleen ja niiden päälle sitten nostettiin hyllylevy. Pamautimme pyynnöstäni vielä naulat etummaisiin rimoihin, kun huomasin, että ei hyllyä tarvitse saada irti. Nyt se pysyy myös paikoillaan, jos tahtoo vaikka kääntää yöpöydän johonkin toiseen suuntaan, vaikka näin päin:

Tästä tuli siis varsin muunneltava huonekalu.

Nyt kun tässä samassa nurkassa pyöritään saatte myös nähdä lisää vaaleanpunaista, nimittäin virkkaamani sängynvierusmaton! Tälläinen on myös Jonaksen puolella. Voi raukkaa ;)

Tänään käytiin myös kahvittelemassa mummin tulevilla synttäreillä, tuliaisena meillä oli: Lintu lensi oksalle, lauloi niitä näitä-kortti ja masu-rasiaan piiloutunut enkelikaulakoru.

Enkeleitä - on heitä

Innostuin taas pitkästä aikaa ompelemaan Tilda-enkelin. Siivosin ihan ensiksi työpöydän korujutuista, jotta sain ompelukoneen siihen esille. Varoitin Jonasta, että kohta on sotku. Ja sotkuhan sitten tuli, kun levitin kaikki askartelukaapin kangastilkut esille ja etsin mieleisiä. Kankaita hypistellessä syntyi visio vaaleanpuna-valkoisesta suuresta enkelistä makuuhuoneeseen. Olen tehnyt yhden Tildan talossa-kirjan "suuri enkeli"-nuken aikaisemmin, itseasiassa se oli ensimmäinen Tilda nukke, jonka olen tehnyt. Päätin käyttää nyt tätä samaa kaavaa pienillä muutoksilla, sillä tahdoin ison näyttävän enkelin.

 Silmät ja suu on tehty tälläkertaa ompelemalla. Poskissa on sipaisut omaa poskipunaani.

 Virkkasin Tildalle ympyrä liivin, tällainen olisi kiva tehdä myös itselle! (Idea tuli, kun näin yhdellä hoitolapsella päällä tämmöisen ympyrän. Enkelin siipiä varten olen joutunut nakertamaan keskelle kolon. Sillä idea tuli tietysi jo siivet kiinnitettyä selkään. Liiviä koristaa itse tehty sydänhelmi.

 Käsien ympärille, hihan suihin tuli pitsinauhaa ja myös Tildan rintamukseen.

 Hups! Saakos toisten hameiden alle kurkkia? Hameen alta kurkistava pitsireuna jatkuukin kankaana kääntöpuolella ylös asti. Joskus on myös hauska tehdä hameen alle yksityiskohtia. Esim. hääasuun pukeutuneella Tildalla on myös sininen sukkanuha.

 Hiuksen on tehty Novitan Varpu-langasta. Mainittakoon tässä vaiheessa, että en ole uskollinen aidoille Tilda materiaaleille vaan käytän mitä löytyy. Tässä nukessa ei ole aitoja Tilda materiaaleja.

 Hiukset saivat koristeeksi rusetin taittelemalla ja ompelemalla.

Enkelin voi laittaa myös vaikka halutessaan istuskelemaan jonnekin.

Tein hiukan erilaiset käsien olkapäät kuin kaavassa.

Jalkojen päihin tuli tossut.

Siivet löytyi Tildan satumainen talvi-kirjasta, suurensin kaavaa, jotta sain niistä haluamani kokoiset. (Näyttääpäs kuvassa ryppyiseltä...) Nukkeen on myös ommeltu ripustuslenkki niskaan eli siis niskalenkki.

Monien tuntien väkertämisen jälkeen Tilda koristaa nyt makuuhuoneen seinää ja vahtii, että laitan silmät kiinni, jos meinaan herätä aamulla liian aikasin.

Vant-tuu-triip-puu naulassa!

 Näin muistan harjoitelleeni englannin kielen kolme ensimmäistä numeroa (siltä se kuullosti kun veli alkoi opiskelemaan englantia), ihan hyvä muistisääntö!

Sain hauskan synttärilahjan: Novitan lehden, kaksi kerää isoveli-lankaa ja neljä nappia. Päättelin, että nyt oli ehkä tarkoitus tehdä jotain tästä lehdestä näillä välineillä. Parikin vaihtoehtoa löytyi, mutta ihastuin näihin lapasiin heti. Täytyy myöntää nämä on ihan ensimmäiset langasta tekemäni hansikkaat, yllätin itsenikin onnistuessani! Jos osaat vähänkään virkata osaat tehdä nämä! Ohje oli helppo ja luulen toimineeni ohjeen mukaan. Ainakin minulla on nyt hansikas pari jotka muistuttavat toisiaan!

Ihastuttavat napit tuovat eloa yksivärisiin lapasiin. Lapanen on kaksinkertainen ranteen kohdalta ja lämmittää mukavasti!

Ohje on siis Novitan kevään 2012 lehdestä, malli nro 5. Lehdessä oli monta muutakin houkuttelevaa ohjetta joita varmasti tulen myös kokeilemaan! Suosittelen!