sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Vielä pääsiäistä- ruohoinen kaveri

Nämä kaverit ovat sitten vallan ihastuttavia ja omia persooniansa, he ovat pääsiäisen ruohoisia kavereita!

Idea näiden kokeiluun tuli päiväkodin naapuri ryhmästä. Siellä oli joku löytänyt hauskan ruohoidean netistä. No olivat ne ruohohiuksiset tyypit sen verran valloittavan näköisiä, että näitä piti vielä pääsiäisenä itsekin testata.

 Ensin tarvitaan sukkahousuista pätkä n. 15 cm. Sukkahousun päähän tehdään solmu ja se käännetään ympäri, niin että solmu jää sisäpuolelle.
 Sisälle laitetaan multaa. Kannattaa käyttää kunnon kukkamultaa (ei hakea ulkoa kukkapenkistä niinkuin minä tein), jotta ruoho itää hyvin. Sukkahousu venyy täytettäessä.
 Sitten pyörittelin sukkahousu-mullan pallon muotoiseksi käsillä. Venytin sukkahousua sen verran, että sain siemenet ripoteltua sisään sukan "sivulle". Tämän jälkeen solmin sukkahousun kiinni. Sitten voi vielä muotoilla solmun paikkaa ja etsiä omalle ruohoiselle kaverille hyvä kohta kasvoille.
 
 Hätähousu käyttää kuumaliimaa, mutta uskon erikeeperin myös toimivan silmien ja nenän kiinnityksessä. Silminä on heilurisilmät ja nenänä erivärisiä nappeja. Joillakin kavereista on mutruinen suukkosuu.
 Kaverit pääsivät ihanan jouluiselle tarjottimelle. Kun ruoho oli itänyt alkoi hiusten kasvu erittäin nopeasti. Vettä on helppo kaataa tarjottimelle tai alustalle.
 Tälläinen ruohoinen kaveri voi olla vaikka mukava pääsiäistervehdys kukkien kaverina tai ilman kukkia. Itse annoin myös osan näistä muiden iloksi.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Johnny Vikkelänäppi -kitara askartelu

Mun nimi on Johnny Vikkelänäppi, ei kiinnosta mua räppi.
Mä soittelen kitaraa bändissä, tässä hullussa villissä lännessä.
Ei ole väliä kuka vetää nopeemmin, pyssyn kotelostaan,
kun me vain kitaran soitto nopeudesta kilpaillaan...

(Kirjasta Lystitunti, laulu: Johnny Vikkelänäppi)

Meillä saa musiikkihetkelle tuoda soittimen mukaan kotoa. Joskus soittimia on ollut mukana myös lelupäivänä, niin kuin tällä viikolla... Kahdella pojalla oli mukana kitarat ja niistä syntyi suuri innostus koko ryhmässä. Vaikka yksi kitara soittikin laulua "Born to be wild", muistin toisenkin kitara laulun. Se sitten osui lapsiin kuin kuuma veitsi voihin. Laulu oli tietysti Johnny Vikkelänäppi! Kitaroiden puutteessa lapset keksivät soitella ketsuppipullolla, lakaisuharjalla jne. Silti monen suusta kuului "anna mäkin soitan kitaraa", "mäkin haluun kitaran". No me sitten lasten kanssa päätettiin, että mitäs jos askarrellaan kitaroita!

Muistin nähneeni työkaverini Tarjan askarrelleen kitaroita toisessa ryhmässä ja kun tiesin, että Tarja on tulossa meille juuri sopivasti sijaistamaan, niin lapset saisivat hänen kanssa tehdä kitarat.

Ja näin hienoja niistä tuli! Kiitos Tarja!

Iloista rytmiä pääsiäiseen -rytmimunat

Saimme lahjoituksena ison kasan muovisia munia päiväkodille. Osa niistä oli avattavaa mallia. Ja kun ryhmämme lapset ovat musiikkihetkistä innoissaan sopii hyvin yhdistää pääsiäiseen tämä munamarakassi-askartelu siis rytmimunat.
Oma kokeiluni marakassista
Itse tein kokeilu version ensin kotona. Munan sisälle piilotin riisiä. Muovimunan sauman teippasin kirkkaalla teipillä. Sillä osat eivät tahtoneet pysyä itsessään paikalla. Sitten revin erivärisiä silkkipapereita pieniksi paloiksi. Liimasin ne kiinni munaan puikkoliimalla. Silkkipaperi on haurasta ja ei kestä kovin paljon venyttelyä liimaisena, vaan repeää helposti. Puikkoliimalla voi tehdä mielestäni aikuinen tai isompi lapsi tai sitten yhdessä lapsen kanssa. Lasten kanssa (2-3v.) tehdessä käytimme erikeeperiä. Lapset levittivät sitä ensin munan päälle ja laittoivat sitten repimiään paperipaloja liimaan kiinni. Ihan toimivaa. Ja kun nämä meidän munat olivat itsessään jo aika kivan värisiä, ei haittanut vaikka pohjaväri jäi joissain kohdissa kurkistamaan esiin.

Hauskinta oli varmaan alussa, kun lapset testasivat minun rytmimunaani ja ihmettelivät kun heidän valitsemistaan munankuorista ei kuulunut mitään ääntä. Mietimme miten me saamme sinne äänen sisälle ja mitä ihmettä siellä on sisällä. Ja voi sitä riemua, kun munan sisälle piilotettiin riisiä ja muna alkoi soimaan! Munaa oli kiva soitella välillä koristellessakin. Askartelu sopii myös ihan pienimmille (1,5 vuotiailla testattu).


Silkkipaperin reunat saattavat jäädä repsottamaan pienillä askartelijoilla. Niitä voi vähän yhdessä korjailla laittamalla liimaa alle tai sitten antaa vain olla. Jos soittimesta haluaa kestävämmän sen voi vaikka lakata kuivuttuaan. Itse kyllä mietityttää, että tuleeko munasta sitten "myrkyllinen". Joten lakkaus on nyt vielä pohdinnassa. Isommat lapset tuskin enää laittavat munia vahingossa suuhun, joten heidän työt voi melko turvallisesti lakata. Niin ja voihan sitä tietysti harjoitella, että rytmimunia ei syödä.

Nämä munat voivat toimia samalla pääsiäiskoristeina vaikka ruokapöydällä.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kevättuuli omenapuiden oksilla

Jälleen kerran syntyi tunika! Se sai tuntea kevättuulen voiman kuvatessani sitä omenapuun oksalla. Hyvä ettei tuuli vienyt sitä mukanaan. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat iloisesti. Tästä tuli aika iloinen kesän odotus tunika äidilleni.

Lisäänpä tähän nyt vielä, että tein hihansuiden käänteet jälleen pelkkää saumuria käyttäen. Tein taitteesta kuminauhalle sopivan. Pujotin kuminauhan ja tikkasin hihan sivuihin kiinni, ennen kuin ompelin sivu/hihasauman kiinni. Näin kumilanka tuli samalla kertaa ommeltua "renkaaksi". Varmaan joku tehnyt ennenkin näin, mutta itse oivallettuna ideana tuli mahtava olo. Saa nähdä miten sitten kestää sauma.

Kaava: Hieman muunneltu Bohemian tunika OB 5/09
Kangas: Omenatarha jersey, PaaPii

Onneksi tätä kangasta jäi vielä pieni pala. Siitä pitää itselle tehdä jotain!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ompelumuistoja

Olipa minulla hauskaa tuossa jo aikaa sitten menneellä lomaviikolla siivotessa vanhoja tavaroita. Ihmettelin, miten paljon muistoja vaatteet voivatkaan pitää sisällään? Minulla oli kassillinen muistoja odottanut jo kauan läpikäymistä. En edes tiennyt mitä kassi sisälsi ennen sen avaamista. Siellä oli paljon vanhoja jo pieniä ja kuluneita vaatteita kouluajoilta ja harrastuksista: mm. kuluneiden säärisuojien ja pelipaidan muodossa, mutta sitäkin enemmän muistoja ja tunteita!
Tämä on ihan tehty ilman mitään kaavaa ja niihän siinä kävi, että ei tullut sopiva koskaan.
 Levittelin niitä pihalle kevätauringossa ja välillä ihan nauroin yksin ääneen. No niistä vaatteista en nyt tänne mitään kuvaa jakanut, mutta sieltä löytyi myös muutama itse tehty käsityö. Joten nyt ihan vain muistoksi laitan nämä tänne itselleni talteen. Pussista löytyi siis kuvissa olevat "huippuluomukset" ;)

Tämä mekko on muistaakseni tehty käsityötunnilla koulussa. Ja sen myötä luulin itseäni niin hyväksi ompelijaksi, että valmistin kotona ylläolevan topin :)
Tämänkin oli koulu ajoilta. Olkalaukku. Kangas ei suoristunut enää millään ja sen pinnasta irtosi jotain tahmeaa.
Kyllä, meni roskiin.

Tälläinen virkattu pussi löytyi myös. Ihan oli vuorikin sinne kiinnitetty!

Ja sitten vielä hieno huppari, myös koulussa valmistettu! Appivanhempien koira luuli, että vihdoin tajusin laittaa hänelle oman paikan vaatteiden järjestelyn ajaksi.

Niin ja näitä töitä varmaan putkahtelee vielä esiin jostain myöhemminkin...