Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. kesäkuuta 2021

Örkkilän pakopeli

Lapseni tykkää kotitekoisista ”pakopeleistä”. Välillä hän tekee niitä itsekin meidän vanhempien ratkottaviksi. Viime tammikuussa juhlimme synttäreitä pakoteemalla. Ystäväni kyseli, mitä juttuja silloin juhlissa oli. No minäpä päätin olla tehokas ja kirjata niitä samalla tänne blogiin, kun muistelen. Saa nähdä muistanko vielä kaiken... olen huomannut, että muistini on nykyään huono. Ehkä sen kapasiteettia verottaa työn ohessa opiskelu.

 Kaikesta en näköjään ollut ottanut kuvaa, mutta koitan sanoin kuvailla. Alkuun olin rajannut teipillä alueen keittiön kaakelilattiasta. Se toimi peliruudukkona. Olin lukinnut talostamme kolme ovea (työhuone, makuuhuone, kylpyhuone). Ovissa oli eri värisen örkit vihjaamassa, minkä värinen avain oveen tarvittiin. (Oikeasti lukkoihin käy kaikkiin sama avain.) Juhlijoita oli myös kolme ja heistä jokainen sai vuorollaan toimia avaimen etsijänä. Ennen juhlia olin valmistellut kortit, joissa oli vihjeitä ja numeroita. Koska lapseni pitää myös paljon numeroista. Ensin luin kirjeen joka löytyi ruudukon vierestä. Siinä kerrottiin hassun örkin piilottaneen kätkön jonnekin taloon ja jos lapset haluavat löytää sen, heidän tulee selvittää vihjeiden perusteella tie kätkön luo. Yhdessä kortissa luki ”aloita tästä”. Valittiin kuka sai avata sen. Ja sovittiin, että jokainen sai vuorollaan yrittää tehtävää ja halutessaan pyytää apua muilta. Sieltä tuli ensimmäinen vihje, jossa kerrottiin, että piti tutkia tarkasti keittiön pöytää ja tuolien alta. Lapset ihmettelivät, miksi ovia oli lukossa ja yhdessä ovessa luki örkin puhekuplassa ”liilaa olla pitää”. He itse päättelivät, että varmaan avain tarvitaan. Yhteistyönä ensimmäinen avain lopulta löytyi keittiön tuolin alta teipattuna ja siinä oli kiinni pieni liila merkki. He menivät liigan oven luo ja avain toimi lukkoon!

Oven takana oli mittaus tehtävä. ”Örkkilässä kaikki mitataan duplolegoissa. Örkkilän Heikki on ihmisten mitassa 42 cm. Kuinka monta legoa hän on pitkä?” Jokaisen tehtävän ratkaisu oli aina numero. Jos epäili olevansa oikeassa, saattoi mennä katsomaan, oliko ruudukossa vastauksen numeroa. Joukossa oli myös hämäys numeroita, joiden takana luki kannustuksia yrittää uudelleen. Tehtävässä tuli tajuta rakentaa legoista torni, joka oli tasan 42cm korkea. Vieressä oli lankkuun kiinnitetty ompelumitta. Kun oikea ratkaisu ja numero löytyi, sen takaa löytyi uusi vihje uudesta avaimesta. Nyt oli seuraavan vuoro etsiä.

”Jotain kuumaa, jossa voi leikisti tehdä örkkiruokaa”. No leikkiuunihan se oli. Sinne oli piilotettu punaisella merkitty avain. Punaisen örkin huoneesta löytyi taikahiekkaa. Tehtävänä oli, että jokainen vuorollaan yritti löytää hiekasta piilotetun timantin. Vihjelapussa vihattiin, että niistä piti tehdä lasku. "Örkkien rahaa on timantit. Etsikää jokainen yksi timantti. Vihje O + O + O = ?" Ensin lapset laskivat, että timantteja oli kolme, mutta se ei ollut oikea vastaus. Sitten he huomasivat timanteissa numerot (olin kiinnittänyt niihin teipit ja teippiin kirjoittanut numeron. Numerot olivat 1+2+3. Sitten löytyi oikea vastaus ja saatiin uusi vihje avaimesta. ”Jotain pehmeää, johon sohvalla on kiva painaa pää”. Ja niin löytyi sininen avain sohvatyynyyn teipattuna.

Sinisellä avaimella pääsi kylpyhuoneeseen. Siellä pyyhe, jonka päällä oli vettä vadissa, pieniä muovimukeja, pitkä grillitikku ja maljakko, jonka pohjalla oli yllätysmunan muovikuori. Tehtävänä oli pelastaminen: "Örkkilän sini on jäänyt sukellusveneellä pinteeseen. Lasiin ei saa koskea. Pyyhkeen päällä olevia asioita saa vain käyttää. Pelastakaa sini!" Eipä mennyt kauan, kun joku keksi, että aletaan laittaa vettä maljakkoon ja näin he huomasivat, että sukellusvene alkoi nousta. Grillitikku oli sitä varten, kun itsellä testivaiheessa muna saattoi kääntyä linkkuun maljakossa ja sen takia ei mahtunut jatkamaan matkaa ylös asti. Tikulla tökkäämällä sen sai jatkamaan. Lapset eivät kuitenkaan tikkua tarvinneet. Ihmettelivät lähinnä onko se vain hämäystä. Hämäystavaroita olisikin voinut olla enemmän myös tarjolla! No sini pelastui ja kiitokseksi munan sisältä löytyi numero. Numeron takaa löytyi vihje, että aarrekätkö on todella lähellä. Katsokaa jääkaappiin!

No jääkaapista löytyi viesti, että se olisi aika huono kätköpaikka, katsokaa isoon mustaan saappaaseen. Eikä sielläkään ollut muuta kuin viimeinen vihje, jossa luki "katsokaa omaan taskuunne". Sillä aikaa, kun lapset keskittyivät rataan, kipitin pilottamaan aarteet eli kökkökätköt heidän takkiensa taskuun eteiseen. Aarteen paljastuminen kököiksi ei ollut pettymys, vaan nauratti kovasti. Ihana, kun he ymmärsivät kökkö huumoria ja heistä oli hassua, että omasta taskusta löytyi kökköjä. Niitä sai toki maistaa, jos uskalsi (olivat suklaarusinoita). Sitten päästin vielä herkuttelemaan örkkijärskiannoksilla. Jäätelön päälle sai tietysti laittaa haluamiaan kökkökoristeita.

torstai 14. helmikuuta 2019

Sydämellistä ystävänpäivää!

 Ystävänpäivän askarteluja on tullut tehtyä sekä töissä, että kotona. Pojastani on tullut innokas askartelija ja hän jo hyvin näppärästi leikkaa ja liimaa, kun antaa vain ohjeet mitä ollaan tekemässä. Nyt tehtiin siis ystävänpäiväkortteja.
 Myös töissä teimme lasten kanssa ikkunaan koristeita tällä tekniikalla kuluneella viikolla. Tämä askartelu sopii siis ihan yksi vuotiaillekin. Tarvitaan eri värisiä silkkipaperi paloja. Lapsi voi leikata niitä itse tai ne voi olla valmiiksi aikuisen leikkaamia. Pöydälle levitetään kontaktimuovin palanen liima puoli ylöspäin. Jotta muovi pysyy paikallaan, se kannattaa kiinnittää alustaan kulmista esim. maalarinteipillä. Sitten vain silkkipapereita alustaan kiinnittämään.
 Kun pinta alkaa olla suhteellisen täynnä tarvitaan toinen samankokoinen kontaktimuovin pala. Se painetaan toisen muovin päälle niin, että silkkipaperit jäävät niiden väliin. Työ voi olla valmis sellaisenaan tai siitä voi leikata halumiaan kuvioita.
 Piirsin muoviin sydämiä. Jatkoimme työskentelyä toisena päivänä. Sitten oli vuorossa sydänten leikkaaminen ja kortin kokoaminen liimaamalla. Valkoiseen paperiin sai käyttää äidin kuviosaksia. Sitten valkoinen paperi kiinni kartonkiin ja sydän kiinni valkoiseen ja reunoilta hieman ylimääräisten leikkausta ja kortti oli valmis.
 Päiväkodissa vietimme myös ystäväpäivänä koko päiväkodin lauluhetken. Ennen lauluhetkeä lapset saivat valmistaa sydämen. Lauluhetken lopuksi sydämen sai tulla kiinnittämään yhteiseen jättimäiseen ystävänpäiväkorttiin. Suuri kortti on kiinnitetty liikuteltavaan sermiin ja se laitettiin ilostuttamaan päiväkotimme yhteistä aulaa.
 ILOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

p.s. en aloittanut sanoilla, "pitkästä aikaa..."

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Synttärit Postimies Pate -teemalla

Viime tammikuussa meillä juhlittiin syntymäpäiviä. Edelleen meillä tykätään Postimies Patesta. Välillä leivontakin on vähän kuin askartelua, joten tässä siis kakkua, olkaapa hyvät.

 Täytekakun pintaan tuli kermalla pursotettua lunta.ja sinne sitten taiteellisesti kakkua pitkin ajaen Paten auto jäi "lumeen" kiinni. Takaluukusta tietysti ("Voi ei!") levisi paketit pitkin ja poikin. Leikkiauton mukana (joka oli siis lahja sankarille samalla kakun mukana) ei tullut Jessi kissaa, joten pienistä lakun paloista tuli tehtyä hankeen kadonnet korvan päät. Pieni pettymys oli lapselle, kun kermaisesta lumesta ei löytynyt ollenkaan Jessiä.
Lisäksi juhlissa oli Paten teemaväreissä ilmapalloja ja pojan kanssa tehty viirinauha. Viirinauhaan printtasimme Postimies Pate värityskuvia, joita hän sai halutessa värittää. Värittämisen  jälkeen leikkasin kuvat viirin muotoon ja kiinnitin nitojalla nnauhaan,

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ristiäislahja

 Viikonloppuna olimme ristiäisissä ja tässä nimen saajalle annettu lahja.
Tein mekkobodyn, muokkamalla perusbodyn päälle mekon.
 Helman alla kurkkii body, joka menee kokonaan olalle asti.
 Hihat on tehty kaksinkertaisesti. Lyhempi hiha on huoliteltu saumurilla.
Asun kaveriksi tein unikaverin, jossa on samaa kangasta. Tämä kaveri ei käy pieneksi, sitten, kun mekko ei enää mahdukaan. Inspiraatiota on otettu oman pojan rakkaasta unilelusta.
 Mekon taakse silitin vielä merkin.
 Ja tälläinen punaisen sävyinen söpö paketti siitä tuli.

Kerättiin vielä vähän poikani kanssa kukkia pihalta vauvalle ja sitten askartelin kortin pupu-teemalla.

Kaava: Kisuliini Ottobre 6/2012, muokattu bodyn päälle mekko. Pehmolelun kaava: oma
Kankaat: PaaPii

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Vappua ja pääsiäistä

Vappua ja vähän pääsiäistä lötyy tästä setistä. En nyt viitsi kuitenkaan ympätä tähän joulua ja juhannusta, vaikka ulkona keli on... miten sen nyt kauniisti sanoisi, no valkoinen. Minulla oli kyllä joku mielikuva, että tästä keväästä piti tulla ennätyslämmin ja hienot kelit ennustettiin jatkuvaksi oikeen juhannukseen asti. No ehkä ne ei ole vielä alkaneet?
Me olemme kuitenkin hehkuttaneet täällä jo vappua ja askarrelltiin koko perhe tänään meille vappulasit hienoilla koristeilla. Kaikki saivat tehdä mieleisensä koristukset omavalintaiselle kartongille.

Piilotan tänne loppuun vähän pääsiäistä. Meillä ei mennyt ruohojen kasvatus tänä vuonna ihan niin kuin strömsössä. Ensin poikani piilotti kaupasta ostetut siemenet. Löydettiin sitten vain vanhoja kauranjyviä ja niitä piilotettiin multaan. No viikon odottelun ja mustan mullan tuijottamisen jälkeen päätettiin kysäistä vielä äidiltäni jäikö häneltä yhtään siemeniä. Kylvimme vielä uudet, mutta ei nekään tahtoneet meille suurta satoa tehdä. No kyllä me muutama pitkä vihreä ruoho nähtiin, se oli pojasta ainakin hauskaa.
Purkit on 2v 3kk taiteilijan tekemiä. Ensin oli suikale keltaista kopiopaperia johon hän sai liimata itse repimiään silkkipaperin paloja. Liimasimme paperin leikatun maitopurkin ympätille. (Kaikki hienot kuvat työn touhusta tuhoutui, kun poistin vahingossa kaikki kuvani puhelimesta).Sitten liimattiin nokka, silmät ja sulkia tipun peppuun. Ruohot vaan ei ihan kasvaneet haaveiden mukaan....Kaksi muuta purkkia piti viedä isomummeille, mutta ei kehdattu. Ehkä niihin voisi vielä jotain muuta istuttaa.
Mutta nyt hauskaa vappua!!

tiistai 24. tammikuuta 2017

Syntymäpäivät panda-teemalla

 Poikani esitti toiveita syntymäpäivistään. Kakku pitää olla kyllä ja kynttilät...No minkälainen kakku? "Pappa-kakku" No sitten pohdin mitä sinne sisälle laitetaan täytteeksi? "Ääti ja banaania". Minkälaiset juhlat me sitten pidetään? "Pappa-juulat" Hmm...

Meillä on pojalla paljon tärkeitä "pappoja" täällä kotona. Oman isän lisäksi löytyy eri pehmoja, joille on annettu myös sama nimi. Kun hetken olin asiaa pohtinut, ehdotin mitäs jos se pappa-juhla olisi pappa-panda teemainen. Pappa-panda kakku sopi oitis pojalle ja siitä se ajatus sitten lähti....ja jatkui vaan!

Joskus on kiva "hurahtaa" johonkin oikein kunnolla. No mitäs kaikkea tämän kaksi vuotiaan synttäreillä sitten oli teemaan sopien? No tietysti se kakku!
Sitten onginasta löytyi muutamalle kalan lisäksi oma panda-kaulakoru fimo massasta. Itselläni oli myös tällainen koru juhlissa kaulassa.
Myös rusina-askeja oli koristettu pandamaisesti.

Pöytää koristi ikeasta ostetut bambumaiset oksat ja lasipurkissa valojen ja silkkipaperin kanssa pieni silk claysta muovailtu panda numeroineen. Pöytäliinan ompelin myös ikean kankaasta.
Pandamaista syötävää olivat Pandan lakut ja tassuilla koristellut muffiinit.
Keittiötä oli koristettu lippuviirinauhalla. Poikani tahtoi myös osallistua tähän projektiin yhtenä päivänä päiväunilta herättyään. Hän tahtoi kiinnittää sydämet sydän viiriin.
Myös takana näkyvä verho oon uusi ompelus
Sitten löytyi pöydän päältä lampun päälle roikkumaan laitettu ilmapallo hökötys serpenteineen.
Tigeristä löytyi teemaan servetit ja mukit. Olin kyllä vähän pettynyt mukipakettia avatessa, kun kaikkiin mukeihin ei ollutkaan kansia. Samoin kävi sangallisissa lahjakasseissa joita olin ostanut, osasta puuttuikin sanka. Joten itse ainakin käytän enemmän tarkkuutta ensi kerralla siitä firmasta mitään ostaessa. Outoa!
 Olin myös ostanut yhden palapelin Tigeristä, jota jokainen onkija sai ratkoa ennen onkimaan pääsyä. Ei muuten ollut helppo, vaikka vaan 9 palaa! Palapelissä oli sama panda kuin serveteissä.
Sankari sai sitten vielä varsinaisena synttärinä pakettinsa ja mukana oli myös panda kortti.

Askartelimme myös yhdessä eteisen oveen pandan poikani kanssa toivottamaan vieraita tervetulleiksi.
Olipas hankala kuvata aurinkoa vasten, mutta ei valiteta auringosta.
Tulikohan nyt kaikki pandahommat tänne?

Hurahtaminen oli kivaa!